Etusivu » Leukanivelvaivat

Leukanivelvaivat

Lääkärikirja Duodecim
15.11.2016
kliinisen hammashoidon erikoishammaslääkäri Eija Könönen

Leukanivelvaivoilla tarkoitetaan paitsi leukanivelten, myös puremalihasten sekä niihin läheisesti liittyvien kudosten toiminnan häiriöitä ja kiputiloja. Niinpä nykyisin puhutaan purentaelimistön toimintahäiriöistä. Lisätietoa leukanivelistä: ks. «Leukaluut ja purentaelimistö»1.

Purentaelimistön toimintahäiriöt ovat yleisiä. Niiden aiheuttamat oireet ovat hammassäryn jälkeen tavallisin pään alueen kiputila, jonka takia hakeudutaan hoitoon. Lisätietoa ks. «Purentaelimistön oireita ja sairauksia»2

Oireet

Yksittäisiä leukaniveloireita esiintyy aikuisväestössä jopa noin puolella ja hammaslääkärin löydöksiä vieläkin enemmän. Myös kouluikäisillä oireita esiintyy melko yleisesti, mutta ne ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä.

Tavallisimpia oireita ovat erilaiset leukaniveläänet (naksuminen, rahina). Kipu leukanivelessä tai puremalihaksissa, suun rajoittunut avautuminen ja alaleuan liikehäiriöt ovat myös tavallisia. Oireet voivat olla näitä epämääräisempiä, kuten päänsärky, kasvokipu ja korvakipu, joita voi olla vaikea paikallistaa. Pureskelu, kylmyys ja veto voivat laukaista kipuoireet.

Vaivat alkavat yleensä pikkuhiljaa ja voimistuvat vähitellen. Kipua kuvataan tylpäksi, jomottavaksi ja häiritseväksi. Tyypillistä on, että vaivat esiintyvät toispuolisesti, joko vasemman tai oikean leukanivelen alueella. Myös vuorokaudenaikojen mukainen vaihtelu on tyypillistä, ja kipu on usein pahimmillaan aamulla.

Toteaminen

Potilaan kertomuksen ja hammaslääkärin tekemän tutkimuksen perusteella pyritään selvittämään, ovatko vaivat peräisin lihaksista vai leukanivelistä vai ovatko ne näiden yhdistelmiä. Täsmällisen diagnoosin tekeminen voi joskus olla vaikeaa. Hammaslääkäri tutkii alaleuan liikkuvuuden, leukanivelet ja puremalihakset sekä hampaat ja hampaiden kosketussuhteet.

Röntgenkuvaus on perustutkimus, joka antaa tietoa leukanivelen muodosta ja sen mahdollisesta kulumisesta. Vaikeiden leukanivelongelmien selvittämiseksi voidaan tehdä nivelten magneettikuvaus. Röntgenkuvaa käytetään myös erilaisten hammasperäisten syiden, kuten karieksen (ks. «Karies (hampaiden reikiintyminen)»3), hammasytimen tulehduksen (ks. «Hammasytimen tulehdus (pulpiitti)»4) ja hampaan kiinnityskudossairauden (ks. «Hampaan kiinnityskudossairaus (parodontiitti)»5) ja leukojen alueella esiintyvien vakavien sairauksien poissulkemiseksi. Lisäksi huomioidaan muista syistä johtuva päänsärky ja korvasärky sekä kaularangan toimintahäiriöt, fibromyalgia ja joihinkin yleissairauksiin liittyvät nivelperäiset kiputilat.

Hoito

Vaikka yksittäiset leukaniveloireet ovat yleisiä, ne eivät välttämättä vaadi hoitoa. Suomalaisessa seurantatutkimuksessa hoidon tarvetta todettiin alle 10 %:lla väestöstä.

Ensisijaisesti hoidon tavoitteena on vaivojen ja kipuoireiden vähentäminen. Potilaalle annetaan kotihoito-ohjeita, joihin kuuluu esimerkiksi alaleuan rentoutus, puremalihasten hieronta sekä lämpö- tai kylmäpakkausten käyttö kipualueilla. Usein tarvitaan myös lääkehoitoa, tavallisimmin tulehduskipulääkkeitä.

Kun kiputila on saatu hallintaan, hoidon tavoitteena jatkossa on purentaelimistön hyvän toiminnan palauttaminen ja ylläpitäminen. Purentakisko on osoittautunut hyväksi sekä lihas- että nivelperäisten vaivojen hoidossa. Purennan hionta saattaa myös vähentää oireita.

Joskus tarvitaan tasapainoisen ja toimivan purennan aikaansaamiseksi korjaavia toimenpiteitä, kuten hampaiden kruunutuksia ja paikkauksia. Myös fysioterapiasta voi olla apua. Vaikeissa purentaelimistön toimintahäiriöissä hoitojen yhdistäminen tuottaa paremman tuloksen kuin jokin yksittäinen hoitomuoto.

Lisää tietoa leukanivelvaivoista

Valtakunnallisen Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Purentaelimistön toimintahäiriöt»6.

Käytettyjä lähteitä

Valtakunnallinen Käypä hoito -suositus "Purentaelimistön toimintahäiriö (TMD)": ks. «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50057»1.