Etusivu » Suun hoito sydän- ja verisuonisairauksissa

Suun hoito sydän- ja verisuonisairauksissa

Terve suu
10.6.2015
Sisko Honkala

Omahoito

Sydän- ja verisuonitauteja sairastavan suun omahoidossa tulee noudattaa suun hoidossa yleisesti suositeltavia ohjeita (taulukko «Suun omahoito»1).

Monet sydänlääkkeet aiheuttavat sivuvaikutuksenaan suun kuivumista, joka tulee huomioida hampaiden reikiintymisriskin suurentumisen vuoksi (ks. «Karies (hampaan reikiintyminen)»2). Fluorihammastahnan ja ksylitolin säännöllinen käyttö on suositeltavaa hampaiden reikiintymisen ehkäisemiseksi (ks. «Hammastahnat»3 ja «Ksylitoli»4), ja kuivan suun hoidossa voidaan tarvittaessa käyttää artikkelissa «Kuiva suu»5 mainittuja tuotteita.

Asiantuntijahoito

Suun terveydenhoito on aina syytä keskittää aikaan, jolloin perustauti on mahdollisimman hyvässä tasapainossa. Yhteistyö hoitavan lääkärin ja hammaslääkärin välillä on tärkeää sairauden vaikeusasteen ja lääkitysten vaikutuksen varmistamiseksi. Vaikeaa sydäntautia sairastavat on lähetettävä keskussairaalan suu- ja hammassairauksien poliklinikalle hoidettaviksi.

Angina pectoriksesta kärsivien on hyvä pitää nitrot mukana suun terveydenhoitoon mennessään. Suun terveydenhoitotoimenpiteisiin liittyvät pelot voivat aiheuttaa verenpaineen nousun ja voivat pahimmillaan johtaa jopa sydänpysähdykseen. Suun terveydenhoitopelon lieventämiseksi nitro on hyvä laittaa kielen alle esimerkiksi 5 minuuttia ennen puuduttamista tai muita toimenpiteitä.

Suun hoidossa käytettävät adrenaliinipitoiset puudutteet saattavat nopeuttaa sydämen sykettä eivätkä ole suositeltavia sydän- ja verisuonisairauksista kärsiville.

Hammaslääkärille on aina kerrottava sairauksista ja mahdollisista lääkityksistä. Muun terveydenhuoltohenkilökunnan on hyvä muistuttaa tästä eri hoitokäyntien yhteydessä.

Varfariinilääkitys ja suun hoitotoimenpiteet

Varfariinilääkitys (antikoagulanttihoito) ei vaikuta toimenpiteisiin, joissa ei ole verenvuodon vaaraa. Hammaslääkärin tulee kuitenkin tietää vuotoarvot (INR-arvo: ks. «Sepelvaltimotauti ja suun terveys»6) etenkin suunniteltaessa hammaskiven poistoa syventyneistä ientaskuista (ks. «Ien- ja tukikudossairauksien hoito»7) ja kirurgisia toimenpiteitä, kuten hampaanpoistoa tai ienleikkausta (ks. «Hampaan poisto ja muut suukirurgiset toimenpiteet»8).

Turvallinen INR-arvo pienille toimenpiteille, kuten hampaiden paikkaukselle, juurihoidolle ja yksinkertaisille ienhoidoille on 3,0. Hampaan poisto ja laajemmat suukirurgiset toimenpiteet vaativat INR-arvon 2,8. Tarvittaessa – halutun INR-arvon saavuttamiseksi – varfariiniannosta voidaan pienentää ennen suun hoitotoimenpiteitä hoitavan lääkärin ohjeita seuraten. Verikokeella tutkittu vuotoarvo ei saa olla yli vuorokautta vanhempi toimenpidettä aloitettaessa.

Varfariinia käyttävällä potilaalla hampaan poiston jälkeen poistokuoppa ommellaan kiinni, ja siihen laitetaan veren hyytymistä edistävä sieni tai verkko. Sideharsotaitosta tulee purra poistokuopan päällä tunnin ajan. Tulehduksen ehkäisemiseksi hammaslääkäri saattaa määrätä suun kautta nautittavan antibioottikuurin. Jos verenvuoto alkaa uudelleen eikä asetu sideharsotaitoksella painettaessa, tulee ottaa yhteyttä hammaslääkäriin. Suuremmat suukirurgiset toimenpiteet on turvallisinta tehdä sairaalassa.

Hammaslääkäriin mentäessä on otettava mukaan hoidon seurantakortti, jossa on veren hyytymisen arvioinnissa käytettävät laboratorioarvot (INR).

Aiheeseen liittyvä ohje, ks. Sydän- ja verisuonisairaudet ja suun terveys «Sydän- ja verisuonisairaudet ja suun terveys»9.