Kaksossynnytyksiä on Suomessa noin 1,5 % kaikista synnytyksistä. Viime vuosina on syntynyt noin 600 kaksosparia vuosittain. Sen sijaan kolmosraskaudet ovat harvinaisia: THL:n tilastojen mukaan vuonna 2022 syntyi yhdeksät kolmoset.

Kaksosista yksi kolmasosa on identtisiä eli samanmunaisia ja kaksi kolmasosaa ei-identtisiä eli erimunaisia. Erimunainen kaksosraskaus syntyy kahdesta munasolusta, jotka hedelmöittyvät eri siittiöillä; sikiöt ovat siis perimältään erilaiset (kuten sisarukset yleensäkin). Kummallakin kaksosella on oma istukkansa raskauden aikana. Samanmunaiset kaksoset syntyvät yhdestä hedelmöittyneestä munasolusta sen jakautuessa kahdeksi alkioksi ensimmäisten vuorokausien aikana, yleensä ennen alkion kiinnittymistä. Sikiöt ovat geneettisesti identtisiä. (Kuva . )

Kuva

Epäidenttiset ja identtiset kaksoset. Kuvassa käytetyt termit:

  • monoamniaalinen (yksivesikalvoinen): kaksosraskaus, jossa sikiöt ovat samassa kalvopussissa
  • diamniaalinen (kaksivesikalvoinen): kaksosraskaus, jossa sikiöillä on omat kalvopussinsa
  • monokoriaalinen (yksisuonikalvoinen): identtiset kaksoset, joilla on kohdussa yksi yhteinen suonikalvo ja istukka
  • dikoriaalinen (kaksisuonikalvoinen): epäidenttiset kaksoset, joilla on kohdussa kaksi erillistä suonikalvoa ja istukkaa

Identtisten kaksosten osuus on pysynyt muuttumattomana, mutta erimunaisten kaksosten esiintyvyys on noussut. Tärkein syy on ollut hedelmöityshoitojen lisääntyminen, mutta kaksosuutta lisäävät muutkin tekijät: äidin korkea ikä, synnyttäneisyys ja hyvä ravitsemustila. Kaksosuus näyttää myös periytyvän äidin kautta.

Monisikiöisen raskauden oireet ja erityispiirteet

Äidin erityisen voimakkaat alkuraskauden oireet, kuten vaikea raskauspahoinvointi ja runsas oksentelu, voivat johtua monisikiöraskaudesta. Ennen ultraäänitutkimuksen tekemistä kohtu voi tuntua raskauden kestoon nähden suurelta, ja neuvolassa voidaan kuulla useammat sydänäänet.

Varhainen diagnoosi ultraäänitutkimuksessa ohjaa huolelliseen raskauden seurantaan ja synnytyksen suunnitteluun. Jo alkuraskauden ultraäänitutkimuksessa pyritään määrittämään, onko kyseessä saman- vai erimunainen kaksosraskaus ja onko sikiöillä yhteinen vai erillinen istukka. Kaksoset ovat yleensä erimunaiset, jos sikiöitä erottavan kalvon ja istukan yhtymäkohtaan muodostuu istukkakudoksesta poukama (nk. lambdakuvio).

Monisikiöraskauden seuranta ja hoito

Neuvola ja äitiyspoliklinikka seuraavat yhdessä monisikiöraskauksia. Kaksosraskaudessa on hyvä jo alkuraskaudessa todeta, ovatko sikiöt samassa tai eri kalvopussissa ja onko istukka yhteinen vai nähdäänkö erilliset istukat. Tämä vaikuttaa raskauden seurantaan. Monisikiöraskaus on aina riskiraskaus ja myös sikiökuoleman vaara on lisääntynyt. Riskit ovat suuremmat, jos kyseessä on identtiset kaksoset. Vaarallisin tilanne on ns. feto-fetaalinen transfuusio-oireyhtymä, FFT, jossa sikiöiden välillä on verenkiertoyhteyksiä. Toinen sikiöistä riistää toiselta verenkiertoa, jolloin luovuttajasikiön kasvu hidastuu ja vastaanottajasikiön verimäärä lisääntyy, minkä seurauksena sikiö turpoaa. Paras keino tämän tilanteen hoitamiseksi on sulkea nämä verenkiertoyhteydet polttamalla ne lasersäteellä tähystyksen yhteydessä.

Kaksosraskauden suurimmat ongelmat ovat ennenaikainen synnytys ja pienipainoisuus. Monisikiöisyyteen liittyy enemmän anemiaa, verenpaineen nousua ja raskauteen liittyvää maksahäiriötä eli raskaushepatoosia. Erityisesti kiinnitetään huomiota kohdunkaulan tilaan sekä sikiöiden kasvuun. Kaikille odottajille suositellaan raskauden aiheuttaman liiallisen verenpaineen ja pre-eklampsian ehkäisyyn aspiriinia 100 mg/vrk raskausviikosta 16 alkaen.

Ennenaikaisuuden ehkäisyssä ei rutiiniluonteisesta sairaalahoidosta tai lääkehoidosta ole apua. Lääkäri suunnittelee sairausloman tarpeen yksilöllisesti. Sairausloman tarve on yleisempää ja tulee aikaisemmin kuin yksisikiöisissä raskauksissa, ja tällöin on syytä vähentää myös muuta fyysistä aktiivisuutta. Synnytystä pyritään eri keinoin lykkäämään 34. viikon yli, minkä jälkeen lasten selviämismahdollisuudet ovat hyvät.

Erikoissairaanhoidon aikaisempi ja tiheämpi seuranta aloitetaan, mikäli sikiöitä on enemmän kuin kaksi, koska ennenaikaisuuden riski on vielä korkeampi. Ennenaikainen synnytys aikaistuu aina 2–3 viikkoa yhtä lisäsikiötä kohti.

Kaksosten synnytys

Suomessa noin 40 % kaksosista syntyy ennenaikaisina (alle 37 raskausviikon). Noin 40 % kaksosista painaa syntyessään alle 2 500 grammaa ja 9 % alle 1 500 grammaa.Jokainen kaksossynnytys suunnitellaan yksilöllisesti ottaen huomioon aiemmat synnytykset, raskauden kesto synnytyshetkellä, raskaudenaikaiset ongelmat, sikiöiden koko ja asento synnytyshetkellä sekä se, ovatko sikiöt samassa kalvopussissa.

Noin puolessa kaksosraskauksista kumpikin sikiö on asettunut pää alaspäin synnytyksen käynnistyessä. Lisäksi noin kolmanneksessa kaksosraskauksista ensimmäisenä syntymässä oleva A-sikiö on pää alaspäin jälkimmäisen sikiön ollessa jossain muussa asennossa. Jos A-sikiö on asettunut pää alaspäin, alatiesynnytys on mahdollinen ja todennäköinen synnytystapa. A-sikiön synnyttyä lääkäri tarkistaa B-sikiön asennon ultraäänitutkimuksen avulla ja voi tarvittaessa kääntää B-sikiötä parempaan asentoon kohdun päältä käsillään ohjaten. Yleensä supistuksiin tulee pitempi väli A-sikiön synnyttyä, joten tutkimukset ja ohjaukset ehditään hyvin tehdä. A-sikiön ollessa jossain muussa asennossa tehdään useimmiten keisarileikkaus. Kummankin sikiön vointia seurataan synnytyksen aikana. Jos B-sikiön voinnin epäillään huonontuneen A-sikiön jo synnyttyä, eikä B-sikiön syntyminen alateitse näytä tapahtuvan välittömästi, joudutaan joskus tekemään B-sikiölle keisarileikkaus. Tällaisia tilanteita tulee kuitenkin vain parissa kaksossynnytyksessä sadasta. Suomessa kaksossynnytyksistä noin puolet tapahtuu keisarileikkauksella. Kolmossynnytys hoidetaan yleensä keisarileikkauksella.

.

Kirjallisuutta

  1. Tekay A. Monikkoraskaus. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 392–399.
  2. Suomen Monikkoperheet ry -kotisivut