Raskauspahoinvoinnin oireet

Pahoinvoinnin tunnetta ja lievää oksentelua pidetään normaalina raskauden merkkinä. Lievää raskauspahoinvointia esiintyy lähes jokaisella odottavalla naisella. Osalla naisista pahoinvointia on eniten aamuisin. Oireet voivat kuitenkin esiintyä läpi vuorokauden. Raskauspahoinvointi alkaa yleensä 5.–7. raskausviikolla, on pahimmillaan 8.–12. raskausviikolla ja lakkaa useimmilla 20. raskausviikkoon mennessä. Hyvin pienellä osalla oireet jatkuvat koko raskauden ajan.

Hyperemesis gravidarumissa oireet voivat alkaa jo hyvin varhain alkuraskaudessa. Hyperemesis gravidarumiin kuuluu vaikea pahoinvointi ja runsas oksentelu. Raskaana oleva ei pysty juomaan eikä syömään normaalisti. Päivittäisestä normaalielämästä selviytyminen vaikeutuu ja toimintakyky heikkenee. Jos mikään ruoka tai juoma ei pysy sisällä, paino voi laskea ja elimistö kuivua.

Lievempiä ruoansulatuselimistön vaivoja on useilla naisilla raskauden aikana. Närästys voi voimistaa raskauspahoinvointia. Närästys on yleistä myös raskauden jälkipuoliskolla kohdun mahalaukkuun aiheuttaman mekaanisen paineen vuoksi. Myös ruokatorven ja vatsalaukun välisen sulkijalihaksen jäntevyys vähenee.

Raskauden aiheuttama ummetus on yleistä, koska suolen seinämän lihaksisto laiskistuu. Ummetus voi johtua myös niukasta ravinnonsaannista tai olla pahoinvoinnin hoitoon käytettävien lääkkeiden haittavaikutus.

Raskauspahoinvoinnin toteaminen

Raskauspahoinvointi on helppo tunnistaa tyypillisistä oireista. Painoa on syytä seurata. Hyperemesis gradidarumissa pahoinvointi voi johtaa kuivumiseen. Yli 5 %:n painonlaskua pidetään merkittävänä. Vaikeassa tai pitkittyneessä raskauspahoinvoinnissa voidaan ottaa verikokeita ja mitata hemoglobiini ja hematokriitti sekä elektrolyytit natrium ja kalium. Näiden arvojen perusteella voidaan arvioida elimistön kuivumista.

Esimerkiksi vatsakipu tai kuume eivät sovi tavalliseen raskauspahoinvointiin, ja näiden oireiden yhteydessä mietitään muita diagnoosivaihtoehtoja (ks. artikkelit Pahoinvointi ja oksentelu ja Vatsakipu).

Raskauspahoinvoinnin oireiden voimakkuutta voidaan kartoittaa pregnancy-unique quantification of emesis (PUQE) -kyselymittarilla (taulukko). Suuri pistemäärä viittaa hyperemesis gravidarumin mahdollisuuteen.

Taulukko 1. Raskauspahoinvoinnin vaikeusasteen kyselymittari PUQE (pregnancy-unique quantification of emesis).
Kuinka monta tuntia pahoinvointi on kestänyt viimeksi kuluneiden 24 tunnin aikana?  
Ei yhtään 1 piste
Tunnin tai alle tunnin 2 pistettä
2–3 tuntia 3 pistettä
4–6 tuntia 4 pistettä
Yli kuusi tuntia 5 pistettä
Kuinka monta kertaa olet oksentanut viimeksi kuluneiden 24 tunnin aikana?  
En kertaakaan 1 piste
1–2 kertaa 2 pistettä
3–4 kertaa 3 pistettä
5–6 kertaa 4 pistettä
7 kertaa tai useammin 5 pistettä
Kuinka monta kertaa viimeksi kuluneiden 24 tunnin aikana olet yökkäillyt ilman, että olet oksentanut?  
En kertaakaan 1 piste
1–2 kertaa 2 pistettä
3–4 kertaa 3 pistettä
5–6 kertaa 4 pistettä
7 kertaa tai useammin 5 pistettä
Tulkinta Kokonaispistemäärä
Ei oireita 3
Lievä pahoinvointi 4–6
Keskivaikea pahoinvointi 7–12
Vaikea pahoinvointi yli 13

Raskauspahoinvoinnin itsehoito

Yleensä raskauspahoinvoinnin oireet eivät haittaa normaalia elämää. Moni kuitenkin joutuu muuttamaan ruokavaliotaan, ja on hyvä jättää kahvi sekä happamat ja voimakkaasti maustetut ruoat pois. Pieni välipala aamulla ennen ylösnousua saattaa helpottaa oloa. Kannattaa syödä usein mutta pieniä aterioita sekä juoda nesteitä, jotka tuntuvat parhaiten pysyvän sisällä. Hiilihydraattipitoinen ravinto (puurot, leivät, peruna, korput) sulaa helpoiten. Ärsyttäviä hajuja ja makuja kannattaa välttää. Lepääminen auttaa. Pahoinvointirannekkeista saattaa saada apua. Nesteytysjuomia (saatavilla ilman reseptiä apteekista) voi kokeilla avuksi ehkäisemään elimistön kuivumista.

Raskauspahoinvointia ja oksentelua voidaan lievittää lääkehoidolla. Parantavaa lääkehoitoa ei kuitenkaan tunneta. Raskauspahoinvointiin käytettävien lääkkeiden turvallisuus raskauden aikana on todettu tutkimuksissa. Eri lääkevaihtoehtojen paremmuudesta toisiinsa nähden ei toistaiseksi kuitenkaan ole varmaa tieteellistä näyttöä pienten tutkimusaineistojen vuoksi. Kansainväliset hoitosuositukset eroavat hieman toisistaan saatavilla olevien lääkevalmisteiden ja annostelumuotojen osalta.

Hoidoksi voi kokeilla ilman reseptiä saatavia B6-vitamiinia (annoksella 10–25 mg × 3) tai antihistamiineja (meklotsiini 25 mg x 1–3 tai syklitsiini 50 mg x 1–3). Mahdolliset rautavalmisteet tauotetaan väliaikaisesti. Inkiväärivalmisteita ei suositella Suomessa.

Närästykseen voi hankalissa tilanteissa käyttää tilapäisesti happolääkkeitä (antasideja tai H2-salpaajia). Pieniä välipaloja kannattaa muistaa nauttia, sillä närästys ja pahoinvointi voimistuvat tyhjällä vatsalla. Ummetuksen hoidossa kuitupitoinen ruokavalio on tärkeässä roolissa. Lisäksi voidaan käyttää ummetuslääkkeitä (ns. bulk-laksatiiveja tai osmoottisia laksatiiveja, kuten laktuloosia tai magnesiamaitoa).

Oksentelu tai voimakkaampikaan pahoinvointi ei yleensä vaaranna raskauden ennustetta eikä vaurioita sikiötä. Hoitamattomana hyperemesis gravidarumiin voi liittyä raskauskomplikaatioiden riski, joten voimakkaista oireista kärsivän on tärkeää hakeutua hoitoon. Hyperemesis gravidarumeesi Hyperemesis gravidarum ei myöskään altista naista myöhemmille ruoansulatuskanavan sairauksille.

Milloin hoitoon?

Äitiysneuvolaan kannattaa ottaa yhteyttä, jos omat keinot eivät riitä, oireet ovat voimakkaita tai paino laskee. Erityisen tärkeää on hakeutua hoitoon, jos raskaana olevalla naisella on diabetes tai muu perussairaus eikä välttämätön lääkitys toteudu oksentelun takia.

Myös ilman reseptiä saatavista lääkkeistä kannattaa aina keskustella neuvolassa. Lääkäri voi harkita lääkehoitoja, joista osa on vain reseptillä saatavia. Yleisimmin käytettyjä lääkevaihtoehtoja ovat doksylamiinin ja B6-vitamiinin yhdistelmävalmisteet, meklotsiini, syklitsiini, metoklopramidi ja ensimmäisen raskauskolmanneksen jälkeen ondansetroni. Näitä pidetään turvallisina raskauden aikana. Lääkäri varmistaa soveltuvan lääkehoidon raskauden eri vaiheissa. Lääkehoito suunnitellaan yksilöllisesti.

Neuvolasta lähetetään sairaalan äitiyspoliklinikkaan, jos voimakkaaseen pahoinvointiin liittyy yleiskunnon laskua ja kuivumista.

Joskus tarvitaan sairaalahoitoa. Jos oksentelu on pitkittynyttä eivätkä nesteetkään pysy sisällä, tilanne voidaan rauhoittaa laskimonsisäisellä nestehoidolla ja lääkehoidolla.

Raskauspahoinvoinnin ehkäisy

Sopiva, vatsaa ärsyttämätön ruokavalio ja pienet mutta tiheästi nautitut ruokamäärät pitävät ainakin lievemmät vatsaoireet ja närästyksen hallinnassa. Kylmät ruoat ovat yleensä paremmin siedettyjä kuin lämpimät. Riittävä liikunta ja kuitupitoinen ruokavalio ovat suositeltavia ummetuksen ehkäisyssä. Riittävä lepo, ärsyttävien hajujen, makujen ja tilanteiden välttäminen ja pienten välipalojen nauttiminen ehkäisevät jonkin verran pahoinvointia.

Raskausmonivitamiinin käyttö ennen raskautta saattaa ehkäistä raskauspahoinvointia. Jos naisella on aiemmin ollut voimakas raskauspahoinvointi, kannattaa seuraavassa raskaudessa aloittaa pahoinvoinnin lääkehoito jo varhain.

Lisätietoa

Hyperemeesi ry

Kirjallisuutta

  1. Laitinen L, Polo P, Terävä-Utti E. Raskauspahoinvointi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja (online; vaatii käyttäjätunnuksen). Kustannus Oy Duodecim. Julkaisua odottava artikkeli.
  2. Uotila J. Äitiysneuvolatarkastukset ja neuvolassa annettu hoito. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja (online; vaatii käyttäjätunnuksen). Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 19.6.2024.
  3. Aitokallio-Tallberg A. Hyperemeesi. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K, toim. Naistentaudit ja synnytykset. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim 2019, s 388–391.
  4. Laitinen L, Polo P. Hyperemesis gravidarum. Duodecim 2019;135(15):1385–92.
  5. Koren G, Boscovic R, Hard M, ym. Motherisk-PUQE (pregnancy-unique quantification of emesis and nausea) scoring system for nausea and vomiting of pregnancy. Am J Obstet Gynecol 2002;186(5):S228–S231.