Etusivu » Runsaat kuukautiset

Runsaat kuukautiset

Lääkärikirja Duodecim
15.10.2019
naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Aila Tiitinen

Jatkuvasti runsaista kuukautisvuodoista kärsii 10–15 % suomalaisista naisista, ja joka kolmas kärsii tästä oireesta jossakin elämänsä vaiheessa. Runsaat kuukautiset eli menorragia määritellään kuukautisvuotona, jonka kesto on normaali ja joka on määrältään runsaampaa kuin 80 millilitraa (0,8 dl). Käytännön tilanteissa vuodon tarkkaa mittaamista ei käytetä.

Oireet

Kuukautisvuodot tulevat säännöllisesti, ja ne ovat normaalin pituiset (korkeintaan 7 vrk) mutta runsaat ja hyytymäiset. Jos runsaat kuukautiset ovat jatkuneet pitkään, ne voivat aiheuttaa anemisoitumisen. Runsas kuukautisvuoto onkin tavallisin syy suomalaisen naisen raudanpuutosanemiaan (ks. «Anemia (alhainen hemoglobiini)»1).

Tutkiminen

Lääkärin tutkimus on aiheellinen, jos oire haittaa normaalia elämää, työtä tai harrastuksia. Tutkimuksia tarvitaan myös, jos vaiva on ilmaantunut äkillisesti tai siihen liittyy vuotoja kuukautisten välillä tai hankalia kipuja.

Vuodon määrää ei pyritä mittaamaan, vaan diagnoosi perustuu naisen kertomukseen ja oireen haittaavuuteen. Ns. kuukupilla on vuodon määrää mahdollista arvioida suuntaa antavasti. Kuukuppiin tulevasta vuodosta on kuitenkin puolet muuta kuin verta. Vuodon mukana on hyytymiä, kuukautissuojia pitää vaihtaa tiuhaan, yöllä tarvitaan jopa vaippoja, ja silti vuotoa karkaa. Runsas kuukautisvuoto on kuitenkin varsin subjektiivinen käsite, moni on vuosien aikana tottunut vaivaan. Haastattelu- ja tutkimuslomake «/xmedia/khp/khp00050a.pdf»1 kartoittaa kuukautisten haitta-astetta suhteessa työhön, vapaa-aikaan ja sukupuolielämään sekä määrittää vuodon määrää kuvatestillä.

Hemoglobiini (ks. «Hemoglobiini (B-Hb)»2) on syytä mitata, jotta mahdollinen anemia voidaan todeta. Huolellinen gynekologinen tutkimus (ks. «Gynekologinen tutkimus»3), jossa kiinnitetään erityistä huomiota kohdun kokoon, on syytä suorittaa. Emättimen kautta tehtävä kaikututkimus antaa lisätietoa kohdun rakenteesta.

Myoomat (ks. «Myoomat (kohdun lihaskyhmyt)»4) ovat tavallinen runsaiden kuukautisvuotojen syy. Jos kuukautisvuodot ovat runsaat heti alettuaan nuorella tytöllä, voi joskus olla aihetta selvittää vuototaipumustutkimukset. Myös krooniset maksa-, munuais- ja sydänsairaudet voivat aiheuttaa kuukautisten runsastumista. Yli puolessa tapauksista ei löydy mitään sairautta, joka runsaan vuodon aiheuttaa. Jos runsaiden vuotojen lisäksi ongelmana on kuukautisvuotojen epäsäännöllisyys (ks. «Epäsäännölliset kuukautiset»5), voi olla tarpeen tehdä hormonitutkimuksia.

Itsehoito

Vuodon runsauteen ei itse voi vaikuttaa. Riittävästä raudan saannista on syytä huolehtia. Runsaista vuodoista kärsivät naiset voivat menettää keskimäärin jopa 5–6-kertaisen määrän rautaa kiertoa kohden verrattuna naisiin, joilla on normaalit kuukautiset.

Hoitovaihtoehdot

Anemia pitää aina hoitaa riittävällä rautalääkityksellä. Rautaa otetaan suun kautta 100–200 mg päivässä jaettuna 1–3 annokseen. Hemoglobiini normaalistuu yleensä 2–4 kuukaudessa. Rautalääkitystä jatketaan Hb-arvon normaalistumisen jälkeen vielä 2–3 kuukautta rautavarastojen täydentämiseksi.

Runsaita kuukautisvuotoja voidaan hoitaa vuodon määrää hillitsevillä lääkehoidoilla, joista traneksaamihappo on tehokkain. Sen hoitoannoksen on oltava riittävän iso: 2–3 tablettia kolmesti päivässä 2–3 vrk:n ajan runsaina vuotopäivinä vähentää vuotoa noin 20–60 %. Tulehduskipulääke (ei kuitenkaan asetyylisalisyylihappo [ASA] eli "aspiriini"), esimerkiksi ibuprofeeni 400 mg neljästi vuorokaudessa runsaan vuodon aikana, vähentää vuotoa noin 20 % ja samalla helpottaa kuukautiskipuja. ASA sen sijaan voi runsauttaa vuotoa.

Yhdistelmäehkäisypillerit (ks. «Ehkäisypillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari (yhdistelmäehkäisy)»6) niukentavat kuukautisvuotoja. Erinomainen hoitotapa on keltarauhashormonia vapauttava kierukka (ks. «Hormonikierukka»7), joka vähentää vuotoa yli 90 %. Samalla se vähentää myös kuukautiskipuja ja takaa sterilisaatiota vastaavan ehkäisyn.

Elleivät traneksaamihappo, tulehduskipulääkkeet, yhdistelmäehkäisyvalmisteet tai hormonikierukka tai näiden yhdistelmät vähennä tehokkaasti vuodon määrää, potilas lähetetään erikoissairaanhoitoon. Hankalissa tilanteissa voidaan miettiä leikkaushoidon mahdollisuutta. Yhtenä vaihtoehtona on kohdun limakalvon poisto tai tuhoaminen lämpöhoidolla (endometriumin ablaatio). Sen jälkeen on vielä olemassa raskauden mahdollisuus, joten ehkäisyn tarve pitää huomioida. Kohdunpoisto tulee kyseeseen, jos lääkkeellinen hoito ei tehoa tai sitä ei voida käyttää.

Kohtuontelon sisäisten eli submukoottisten myoomien höyläys kohtuontelon tähystyksen avulla helpottaa myoomista johtuvia vuotoja. Suurten oireellisten myoomien aiheuttamien vuotohäiriöiden hoidossa kohtuvaltimoiden embolisaatio on joskus harkittava hoitovaihtoehto.

Ehkäisy

Kuukautisvuodon määrään ei voi omilla toimenpiteillä vaikuttaa. Jos runsas kuukautisvuoto on kuparikierukan käytön aiheuttama, kannattaa ehkäisymenetelmää vaihtaa.

Lisää tietoa runsaista kuukautisista

Runsaat kuukautisvuodot. Käypä hoito -suositus «http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi50033»2.

Käytettyjä lähteitä

Hurskainen R. Vuotohäiriöt. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 15.6.2018.

Rutanen E-M. Menorragian hoito: lääke vai leikkaus? Duodecim 2004;120(18):2145–7 «/xmedia/duo/duo94510.pdf»3.