Etusivu » Rakkulataudit

Rakkulataudit

Lääkärikirja Duodecim
7.4.2015
iho- ja sukupuolitautien erikoislääkäri Anna Hannuksela-Svahn

Varsinaisiksi ns. immunologisiksi rakkulataudeiksi luetaan pemfigoidit mukaanlukien raskauspemfigoidi (ks. «Pemfigoidi»1) ja pemfigukset (ks. «Pemfigus-taudit»2) sekä ihokeliakia (ks. «Ihokeliakia (dermatitis herpetiformis)»3). Pemfiguksissa ja pemfigoideissa elimistössä on vasta-aineita ihon omia rakenteita vastaan, ihokeliakiassa vehnän, ohran ja rukiin valkuaisia kohtaan.

Usein rakkulatauteihin katsotaan kuuluvan myös muutama perinnöllinen sairaus, joissa ihon orvaskeden tai sen tyvikalvon rakenteessa on synnynnäistä poikkeavuutta ja joissa rakkuloita on aika ajoin. Sellaisia ovat muun muassa epidermolysis bullosan eri muodot.

Pemfigoideissa ja ihokeliakiassa rakkula on ihon verinahan ja orvaskeden rajalla, pemfiguksissa orvaskeden sisällä.

Perinnöllisessä rakkulataudin (epidermolysis bullosa) eri muodoissa rakkulat ovat eri syvyydellä ihossa. Syvimmät sijaitsevat verinahan yläosassa, pinnallisimmat orvaskeden yläosassa (Perinnöllisestä rakkulataudista on erillinen artikkeli, ks. «Epidermolysis bullosa (perinnöllinen rakkulatauti)»4).

Myös muissa ihosairauksissa voi olla rakkuloita ihossa tai limakalvoissa. Sellaisia ovat muun muassa rakkulainen punajäkälä (ks. «Punajäkälä»5), aftat (ks. «Rakkulat ja haavaumat suussa»6) ja eräät lääkereaktiot (ks. «Lääkeyliherkkyys»7). Voimakkaassa, äkillisessä nokkosihottumassakin (ks. «Nokkosihottuma eli urtikaria»8) on joskus nesteen täyttämiä rakkuloita.

Pieniä rakkuloita kehittyy kämmeniin ja jalkapohjiin joissakin ekseemoissa, kuten infektioekseemassa (ks. «Infektioekseema kämmenissä ja jalkapohjissa»9), pompholyxissä (ks. «Pienet nesterakkulat (pompholyx) kämmenissä ja jalkapohjissa»10) ja ns. idireaktiona esimerkiksi allergisessa ekseemassa ja silsassa (ks. «Id-reaktio – reaktiiviset rakkulat kämmenissä»11). Rakkuloita voidaan nähdä myös toistuvassa kämmenhilseilyssä.

Rakkuloita muodostavia infektioita ovat muun muassa märkärupi (ks. «Märkärupi»12), ruusu (ks. «Ruusu (erysipelas)»13), herpes eli yskänrokko (ks. «Huuliherpes eli yskänrokko (Herpes simplex tyyppi 1)»14), enterorokko ( «Enterorokko»15), vesirokko ( «Vesirokko»16) ja vyöruusu (ks. «Vyöruusu»17). Rakkulat ovat niissä pieniä ja vesirokkoa lukuun ottamatta melko rajatulla alueella.

Hankaus tekee rakon ihoon. Voimakkaasssa nesteturvotuksessa voi sääriin kehittyä rakkuloita. Palovammoissa (ks. «Palovamma»18), auringonpolttamassa (ks. «Auringonpolttama ja auringolta suojautuminen»19), fytofotodermatiitissa (kasvipsoraleenien ja auringonvalon yhdessä aiheuttama reaktio, ks. «Fytofotodermatiitti (auringon ja kasvien kemikaalien aiheuttama ihottuma)»20) ja ihoverisuonten tukkeutumisen aiheuttamissa ihokuolioissa rakkulat voivat olla suuria.