Etusivu » Alkoholi ja terveys

Alkoholi ja terveys

Lääkärikirja Duodecim
24.1.2019
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori, dosentti Pia Mäkelä

Alkoholin runsas käyttö aiheuttaa vakavia terveysongelmia ja sosiaalisia haittoja. Haittoja syntyy yhtäältä lyhytaikaisesta liiallisesta käytöstä humalatilan vuoksi, mikä näkyy esimerkiksi tapaturmina tai järjestyshäiriöinä. Haittoja syntyy myös pidempiaikaisesta liiallisesta käytöstä, mikä aiheuttaa valtaosan alkoholinkäytön aiheuttamista vakavista terveyshaitoista. Osa haitoista on välillisiä kohdistuen läheisiin, lähiympäristöön tai yhteiskuntaan. Esimerkiksi vanhempien alkoholinkäyttö vaikuttaa heidän lastensa terveyteen ja hyvinvointiin.

Suomalaisten alkoholinkulutus lisääntyi lähes yhtämittaisesti kieltolain kumoamisesta 2000-luvun alkupuolelle. Nopein muutos tapahtui keskiolutlain säätämisen jälkeen 1960-luvun lopussa (kuva «Suomalaisten alkoholinkulutus»1). Kasvu katkesi lyhyeksi aikaa 1990-luvun laman aikana ja heti sen jälkeen, mutta jatkui pian uudelleen. Huippu saavutettiin vuosina 2005–2007, minkä jälkeen kulutus väheni lähes viidenneksellä vuoteen 2017 mennessä. Alaikäisten nuorten alkoholinkäyttö väheni jo ennen tätä. Heillä kulutus väheni hyvin voimakkaasti ja ainakin vuosina 2000–2015. Viimeisten vuosikymmenten aikana väkevien kulutuksen osuus kaikesta kulutuksesta on pienentynyt, samalla kun viinin, siiderien ja long drink -juomien osuus on kasvanut (kuva «Alkoholin tilastoidun kulutuksen rakenne juomaryhmittäin 1960-2017»2).

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten kokonaiskulutus on tällä hetkellä eurooppalaista keskitasoa. Juomatapojen osalta Suomi kuuluu itäisten ja pohjoisten maiden juomiskulttuureihin, joissa alkoholia käytetään jonkin verran harvemmin kuin eteläisemmissä Euroopan maissa, mutta kerralla keskimäärin suurempia määriä.

Alkoholinkäytön terveyshaittojen riski vaihtelee voimakkaasti juotujen määrien mukaan. Yksilötasolla joidenkin haittojen riski lisääntyy jo pienillä päivittäisillä käytön määrillä, kun taas toisten haittojen riski on pienillä päivittäisillä käyttömäärillä jopa pienempi kuin raittiilla. On arvioitu, että kun eri riskit lasketaan yhteen, keskimääräinen riski ei millään kulutuksen tasolla ole pienempi kuin raittiilla.

Lukuisten tutkimusten mukaan väestötasolla alkoholin aiheuttamien haittojen kokonaismäärä kasvaa suorassa suhteessa kokonaiskulutukseen, jos juomatavat eivät muutu. Myös Suomessa alkoholihaittojen määrä on kasvanut rinnan kokonaiskulutuksen kanssa (kuva «Alkoholin kulutus ja haitat Suomessa»3). Haittojen lisääntyminen katkesi muutamaksi vuodeksi 1990-luvun laman jälkeisinä vuosina, mutta jatkoi sen jälkeen kasvuaan. Alkoholiin liittyvät haitat olivat yleisimmillään 2007–2008, minkä jälkeen ne kääntyivät laskuun (kuvat «Alkoholin kulutus ja haitat Suomessa»3 ja «Alkoholisairauksiin liittyvät vuodeosastohoitojaksot Suomessa»4).

Alkoholihaitat eri väestöryhmissä

Eniten juova 10 % väestöstä juo noin puolet kaikesta juodusta alkoholista niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa. Kaikkein vakavimmat alkoholin aiheuttamat terveyshaitat kohdistuvat usein tähän ryhmään. Itseilmoitetun alkoholinkäytön perusteella suurkulutuksen rajan eli ”hälytysrajan” ylitti vuonna 2016 yli 200 000 15–79-vuotiasta suomalaista (20 grammaa alkoholia päivässä naisilla, 40 grammaa miehillä, tai noin 12 / 23 annosta viikossa). Kohtalaisen riskin rajan (7 / 14 annosta viikossa) ylitti yli 550 000 saman ikäistä suomalaista. Yli 60 % riskirajojen ylittäjistä on miehiä.

Alkoholiongelmien ajallinen kehitys elinkaaressa on tärkeä ottaa huomioon, kun pohditaan sitä, missä määrin alkoholihaitat keskittyvät suurkuluttajiin. Esimerkiksi alkoholisyistä keski-ikäisinä kuolleet ihmiset olivat vuotta ennen kuolemaansa pitkälti ajautuneet pois työelämästä, mutta 17 vuotta ennen kuolemaa nämä henkilöt kävivät töissä lähes samassa mitassa kuin muu väestö (kuva [5]). Tässä varhaisemmassa vaiheessa ei kyse välttämättä vielä ollut suurkuluttajista tai ongelmakäyttäjistä. Tavoitteena tietenkin tulisi olla, että erilaisin toimin kyettäisiin ennalta ehkäisemään siirtymää riskikäytön kautta ongelmakäyttöön ja vakaviin haittoihin, jolloin kuvassa nähtyä ajautumista pois työelämästäkään ei samassa mitassa esiintyisi.

Koko väestön alkoholinkäyttö sekä riskikäyttö ovat haittojen kannalta tärkeitä myös kahdesta muusta syystä kuin siksi, että on vaikea ennustaa, kuka tulevaisuudessa ajautuu ongelmakäyttäjäksi. Ensinnäkin haittoja esiintyy myös muilla kuin suurkuluttajilla. Monissa haittatyypeissä kuten tapaturmissa ja syövissä, joiden riski kohoaa jo melko tavallisella alkoholinkulutuksen tasolla, jopa enemmistö haittoja kokevista voi olla muita kuin suurkuluttajia. Tämä ilmiö tunnetaan ehkäisyn paradoksin nimellä. Toiseksi väestön kokonaiskulutuksen muutokset tapahtuvat tyypillisesti niin, että koko alkoholinkäyttäjien jakauma siirtyy ylempää tai alempaa kulutustasoa kohti. Tämän vuoksi kokonaiskulutuksen lisääntyessä suurkuluttajien osuus kasvaa, ja kokonaiskulutuksen vähentyessä suurkuluttajien osuus pienenee. Näistä syistä koko väestön kokonaiskulutuksen vähentäminen on tehokas tapa ennaltaehkäistä alkoholiongelmia väestötasolla.

Terveyshaitat kohtaavat eri väestöryhmiä eri tavoin. Miehet juovat kolme neljäsosaa kaikesta alkoholista, ja alkoholikuolleisuus selittää noin viidenneksen miesten ja naisten elinajan odotteen eroista. Sukupuolieron lisäksi sosiaaliryhmien väliset erot ovat suuria. Alkoholisairastavuus ja -kuolleisuus ovat väestön vähiten ansaitsevalla kymmenesosalla moninkertaisesti yleisempiä kuin eniten ansaitsevalla kymmenesosalla. Alkoholisyyt selittävät miehillä vajaan kolmasosan ja naisilla vajaan viidesosan tuloryhmien kokonaiskuolleisuuden eroista. Alkoholikuolemien lisääntyminen ennen vuotta 2007 ja niiden väheneminen sen jälkeen oli myös tärkein syy sille, miksi tuloryhmien erot kokonaiskuolleisuudessa lisääntyivät 2000-luvun alussa ja kääntyivät laskuun vuoden 2007 jälkeen.

Alkoholisairaudet ja alkoholikuolemat

Varsinaisilla alkoholisairauksilla tarkoitetaan sairauksia, joiden ainoa tai tärkein aiheuttaja on runsas alkoholinkäyttö. Näistä merkittävimpiä ovat alkoholiriippuvuus, alkoholimyrkytys, alkoholipsykoosit, alkoholimaksasairaudet ja haimatulehdus. Maailman terveysjärjestön tautiluokituksessa on yli 30 tällaista syykoodia. Runsas alkoholinkäyttö aiheuttaa lisäksi neurologisia ja psykiatrisia sairauksia, syöpää, verisairauksia, hormoni- ja ravitsemushäiriöitä, aivoverenvuotoja, sydänlihaksen rappeutumista ja rytmihäiriöitä ja kohottaa verenpainetta. Raskaudenaikainen alkoholinkäyttö voi aiheuttaa sikiövaurioita. Maailman terveysjärjestön mukaan tautiluokituksessa on yli 200 tautikoodia, joiden esiintymistä alkoholinkäyttö lisää.

Vuonna 2017 alkoholisairaudet ja alkoholimyrkytykset olivat sydän- ja verisuonisairauksien ja syöpien jälkeen työikäisten (15–64-vuotiaat) miesten ja naisten kolmanneksi yleisin kuolinsyy. Noin joka seitsemäs työikäisen miehen ja joka yhdestoista työikäisen naisen kuolema johtui alkoholisairaudesta tai alkoholimyrkytyksestä. Alkoholikuolemat lisääntyivät 2000-luvulla vuoteen 2007 asti (kuva «Alkoholin kulutus ja haitat Suomessa»3). Kuolleisuus alkoholiperäisiin maksasairauksiin kattoi merkittävän osan tästä kuolleisuuden kasvusta. Näiden kuolemien erittäin voimakas lisääntyminen johtunee osaltaan siitä, että alkoholia käytetään aiempaa useammin ja säännöllisemmin, mikä rasittaa maksaa enemmän kuin viikonloppuihin tai palkkapäiviin keskittyvät kulutus, ja osittain myös siitä, että väestön ylipainoisuuden lisääntyminen vauhdittaa tätä kehitystä. Vuoden 2007 jälkeen, alkoholin kokonaiskulutuksen vähennyttyä noin viidenneksellä, kuolleisuus alkoholisairauksiin ja alkoholimyrkytykseen on vähentynyt lähes kolmanneksella ja myös alkoholinkäytöstä johtuviin maksasairauksiin liittyvät kuolemat ovat hieman vähentyneet.

Vuoden 2017 kuolemansyytilaston mukaan alkoholiperäisiin tauteihin ja alkoholimyrkytykseen kuoli noin 1000 ihmistä. Alkoholisairauksia ja alkoholimyrkytyksiä esiintyy kuolemansyynä Suomessa 3–4 kertaa useammin kuin Ruotsissa ja Norjassa.

Tämän lisäksi tapaturmaisia tai väkivaltaisia kuolemia, joissa alkoholipäihtymys merkittiin myötävaikuttavaksi tekijäksi, oli reilu 500. Näiden tapausten lukumäärä on vähentynyt erityisen voimakkaasti, sillä tapauksia oli vuonna 2006 ennätysmäiset 970. Taustalla on varmastikin tapausten aivan todellinen väheneminen, jota voivat selittää esimerkiksi kaikkien tapaturmaisten kuolemien yleinen väheneminen, humalakulutuksen väheneminen sekä avun saannin ja hoidon tehostuminen. Osa vähenemisestä voi kuitenkin olla tilastoharhaa: oikeuslääketieteellisten ruumiinavausten osuus alle 65-vuotiaiden kuolemansyiden selvittämistapana on vähentynyt 55 %:sta vuonna 2006 47 %:iin vuonna 2017, minkä myötä myös veren alkoholipitoisuuden mittauksia on kuolemansyytä määritettäessä aiempaa harvemmin käytössä.

Alkoholiriippuvuutta sairastavilla ja alkoholin suurkuluttajilla esiintyy runsaasti neurologisia ja psykiatrisia ongelmia. Alkoholista riippuvaisten epilepsiariski on kymmenkertainen normaaliväestöön verrattuna, ja aivovammat ovat noin kolme kertaa yleisempiä kuin muussa väestössä. Pikkuaivojen surkastuminen, erilaiset ääreishermojen sairaudet, muistihäiriöt ja tylsistyminen ovat tässä ryhmässä yleisiä.

Runsas alkoholinkäyttö heikentää mielen hyvinvointia eri tavoin. Runsaasti alkoholia käyttävillä esiintyy muita enemmän masentuneisuutta ja ahdistuneisuushäiriöitä. Alkoholiongelmaisen itsemurhariski on huomattavasti suurentunut. Alkoholinkäyttöön liittyy runsaasti unihäiriöitä, kuten lyhyt unijakso, unen heikentynyt laatu, katkonainen aamu-uni, uniapnea ja yöunta häiritsevät jalkojen liikkeet. Unihäiriöitä esiintyy jo kohtuullisen käytön yhteydessä.

Runsas ja jatkuva alkoholin käyttö aiheuttaa maksasolujen tulehdusta, joka vuosien kuluessa johtaa sidekudoksen muodostumiseen ja kirroosiin. Maksakirrooseista lähes yhdeksän kymmenestä on Suomessa alkoholin aiheuttamia. Alkoholi on myös yleisin äkillisen haimatulehduksen aiheuttaja. Miehillä kirroosin ja haimatulehduksen vaara on selvästi suurentunut, jos päivittäin juodun alkoholin määrä on 60–80 grammaa tai enemmän (5 alkoholiannosta tai enemmän). Naisilla jo pienempi määrä on vaarallinen.

Vaikka maksakirroosin ja kroonisen haimatulehduksen kehittymiseen kuluu yleensä vuosia, voi runsas juominen laukaista lyhyessäkin ajassa vaikean alkoholimaksatulehduksen tai haimatulehduksen. Alkoholimaksasairauksista johtuvien kuolemien määrä lähes kuusinkertaistui 1980-luvun alusta vuoteen 2007 (kuva «Kuolleisuus maksasairauksiin ja kirroosiin 1970-2012»5).

Alkoholi ja sydän- ja verisuonisairaudet

Tutkimuskirjallisuudessa on systemaattisesti todettu, että alkoholin kohtuukuluttajilla (0,5–1 alkoholiannosta päivässä) on keskimäärin pienempi riski kuolla sydän- ja verisuonitauteihin ja erityisesti sepelvaltimotautiin verrattuna vastaajiin, jotka eivät käytä alkoholia. Kohtuukuluttajilla on raportoitu keskimääräistä pienempi riski sairastua myös mm. tyypin 2 diabetekseen. Siitä ei kuitenkaan ole yksimielisyyttä, missä määrin kyseessä on todellinen syy-seuraussuhde, eli missä määrin alentunut riski johtuu alkoholin kohtuukäytön suojaavasta vaikutuksesta ja missä määrin on kyse valikoitumisesta eli ennemminkin juojien kuin juomien ominaisuuksista. Kaikki asiantuntijat ovat yhtä mieltä siitä, että alkoholia ei tule sen monien haittavaikutusten takia käyttää sydänsairauksien ehkäisyyn.

Runsas alkoholikäyttö aiheuttaa kiistatta haittaa sydän- ja verisuoniterveydelle. Alkoholi kohottaa verenpainetta ja vähänkin runsaampi käyttö lisää sydämen rytmihäiriöitä. Humalajuomiseen liittyy merkittävä sydäninfarkti-, äkkikuolema- ja aivoverenkierron häiriön vaara. Pitkäaikainen runsas käyttö aiheuttaa sydänlihaksen rappeutumista. Runsas käyttö aiheuttaa lihomista ja sen seurauksena usein metabolisen oireyhtymän kaikkine seurannaisvaikutuksineen.

Alkoholi ja syöpä

Maailman terveysjärjestön kansainvälisen syöpäinstituutin (IARC) mukaan etanoli (alkoholi) on syöpää aiheuttava aine. Alan asiantuntijoiden mukaan alkoholin aiheuttama syöpävaara johtuu ainakin osaksi etyylialkoholista ruoansulatuskanavassa syntyvästä asetaldehydistä. On arvioitu, että noin 4 % maailman kaikista syövistä johtuisi alkoholista.

IARC:n mukaan 50 gramman päivittäinen alkoholiannos aiheuttaa pitkään käytettynä 2–3-kertaisen riskin sairastua suun, nielun, kurkunpään tai ruokatorven syöpiin ja noin 1,2–1,5-kertaisen riskin sairastua suolisto- tai rintasyöpiin. Syöpäriski kasvaa jo kohtuullisen alkoholin kulutuksen seurauksena. Maksakirroosipotilaista 10–20 %:lle kehittyy maksasyöpä.

Alkoholi, tapaturmat ja väkivaltaiset kuolemat

Alkoholi on osasyy monissa hukkumisissa, vesiliikenneonnettomuuksissa, putoamisissa ja kaatumisissa, liikenneonnettomuuksissa sekä tulen ja kylmyyden tai kuumuuden aiheuttamissa tapaturmissa. Riskiryhmään kuuluvat erityisesti miehet, mutta lisääntyvässä määrin myös naiset.

Noin 15 % tapaturmaisista ja väkivaltaisista kuolemista tapahtuu päihtyneille. Yli 500 päihtynyttä ihmistä kuolee vuosittain tapaturman, itsemurhan tai väkivallan uhrina. Suurin osa näistä tapahtuu työikäisille miehille. Rattijuopumusten osalta sekä alkoholitapausten osuus liikennevirrassa että tieliikenteessä kuolleiden rattijuopumustapausten määrä on vähentynyt kutakuinkin linjassa alkoholikuolleisuuden vähenemisen kanssa vuoden 2007 jälkeen.

Alkoholisairaudet, terveyspalvelut ja työeläkkeet

Alkoholisairaudet muodostavat huomattavan taakan terveyspalvelujärjestelmälle. Vuonna 2017 terveydenhuollon vuodeosastoilla rekisteröitiin noin 22 900 hoitojaksoa, joissa alkoholisairaus oli yhtenä hoidon syynä. Alkoholisairauksista johtuvien hoitojaksojen lukumäärät lisääntyivät 2000–2007, mutta vähenivät vuoden 2007 jälkeen (kuva «Alkoholisairauksiin liittyvät vuodeosastohoitojaksot Suomessa»4). Alkoholisairauksien perusteella myönnettyjen eläkkeiden määrä kasvoi jatkuvasti vuoteen 2007 asti, mutta on sen jälkeen kääntynyt laskuun.

Käytettyjä lähteitä

GBD 2016 Alcohol Collaborators.. Alcohol use and burden for 195 countries and territories, 1990-2016: a systematic analysis for the Global Burden of Disease Study 2016. Lancet 2018;392(10152):1015-1035. «PMID: 30146330»PubMed

Hellman M, Kettunen T. Nordic Alcohol Statistics 2010–2015. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 2017;34(3):267–282 «https://journals.sagepub.com/doi/pdf/10.1177/1455072517719626»1.

Liikenneturva (2018) Henkilövahingot rattijuopumustapauksissa. Tilastokatsaus. «https://www.liikenneturva.fi/sites/default/files/materiaalit/Tutkittua/Tilastot/tilastokatsaukset/tilastokatsaus_rattijuopumus.pdf»2

Lintonen T, Mäkelä P. Kuinka suuri osa juomisesta on alkoholin riskikäyttöä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.). Näin Suomi juo – Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018, s. 39–48.

Maailman terveysjärjestö WHO (2011) Global status report on alcohol and health. Geneve: WHO.

Martikainen P, Mäkelä P, Peltonen R ym. Income differences in life expectancy: the changing contribution of harmful consumption of alcohol and smoking. Epidemiology 2014;25(2):182-90. «PMID: 24487202»PubMed

Mäkelä P. Miksi väestön kokonaiskulutuksella on merkitystä? Teoksessa: Mäkelä P, Härkönen J, Lintonen T, Tigerstedt C, Warpenius K (toim.). Näin Suomi juo – Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2018, s. 67–77.

Mäkelä P, Paljärvi T. Alkoholiongelmat ja työmarkkinoilla pysyminen: varhaista puuttumista tarvitaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Tutkimuksesta tiiviisti 32, 2015 «http://www.julkari.fi/handle/10024/126945»3.

Mäkelä P, Martikainen P, Peltonen M. Sosioekonomiset erot alkoholikuolleisuudessa ja alkoholin käytössä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos / Tutkimuksesta tiiviisti 4, 2017 «http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-830-2»4.

Rehm J, Shield K. Alcohol consumption. In: Stewart BW, Wild CB, eds. World Cancer Report 2014. Lyon, France: International Agency for Research on Cancer; 2014.

Sierosławski J, Moskalewicz J, Mäkelä P et al. Alcohol consumption. In: Moskalewicz J., Room R., Thom B. (eds) (2016) Comparative monitoring of alcohol epidemiology across the EU. Synthesis report 2017, p. 73–112. Parpa, Warsaw.

Warpenius K., Holmila M. & Tigerstedt C (toim.). Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) 2013.