Etusivu » Jalkojen omahoidon merkitys ja sisältö

Jalkojen omahoidon merkitys ja sisältö

Terveet jalat 2016
22.12.2016
Minna Stolt ja Riitta Saarikoski

Jalkojen omahoito tarkoittaa jalkaterveyden ylläpitämistä tai jo olemassa olevien jalkavaivojen hoitoa henkilön itsensä toteuttamana. Jalkojen oikealla omahoidolla ehkäistään jalkakipuja, jalkojen väsymistä, puutumista ja turvotusta. Alaraajoihin vaikuttavien sairauksien yhteydessä jalkojen omahoidon merkitys korostuu.

Omahoidon ohjausta antavat jalkaterapeutit ja rekisteröidyt jalkojenhoitajat (ks. «Jalkojenhoidon ammattitutkinnon suorittaneet: asiantuntemus ja työskentely»1).

Päivittäinen hoito

Jalkojen omahoito sisältää jalkojen päivittäisen pesun, kuivaamisen, jalkojen ja säärien ihon rasvaamisen sekä sopivien sukkien ja kenkien käytön. Jalkojen omahoitoon kuuluvat asiat esitetään taulukossa « Jalkojen omahoitoon kuuluvat asiat. Viikoittainen jalkojen kunnon tarkastus antaa viitteitä jalkaterveyden tilasta ja mahdollisesta hoidon tarpeesta. Jalkojen pesutavat ja kynsien lyhentäminen sekä k»1.

Varpaankynsien lyhentäminen oikealla tavalla, kulmia pyöristämättä, säästää kivuliailta kynsivaivoilta (ks. «Varpaankynsien hoito»2).

Jalkojenhoidon yhteydessä on hyvä viikoittain tarkistaa jalkojen kunto (ks. «Jalkojen viikoittainen kunnon tarkastus»3).

Muu omahoito

Säännöllinen jalkavoimistelu venyttävine ja vahvistavine harjoitteineen sekä alaraajojen linjausharjoitteet tukevat alaraajojen ja jalkaterien oikeanlaisia toimintoja (ks. «Alaraajojen kunnon yhteys pystyasentoon ja kehon hallintaan»4) ja voivat estää jalkakipujen lisäksi alaraajojen, jalkaterien ja varpaiden virheasentojen sekä toiminnallisen lattajalan (ns. linttaan astuminen) kehittymisen. Hyödyllisintä ja helpointa on, kun jalkavoimistelusta tulee osa päivittäisiä rutiineja.

Lievien jalkavaivojen ja vammojen hoito on osa jalkojen omahoitoa (ks. «Jalkavaivojen ehkäisy ja omahoito»5).

Hoitovälineet ja -tuotteet

Jalkojen omahoitoon tarvitaan pehmeäharjaksinen harja, saippuaa tai hapanta pesunestettä, henkilökohtaiset kynsisakset tai -leikkurit, kynsiviila (kuva «Kynsien hoitovälineitä: viila, kynsileikkuri, jousto- ja kynsisakset»1) ja ihotyypin mukaista perusvoidetta jalkapohjien ja säärien rasvaukseen.

Jalkojen omahoitoa helpottavat parhaiten yksinkertaiset hoitovälineet ja hoitotuotteet. Hoitovälineiden tulee aina olla henkilökohtaisia jalkainfektioiden yleisyyden vuoksi.

Apteekista saa sopivat ja edulliset tuotteet jalkojen pesuun ja perusvoiteet jalkojen ihon hoitoon (taulukko «Jalkojen pesu ja kuivaus»6).

Puutteellisen omahoidon seurauksia

Puutteellisen omahoidon yleisimpiä seurauksia ovat ihomuutokset: jalkojen kuiva iho, känsät ja kovettumat, kantapäähalkeamat ja varvasvälihautumat (taulukko «Keskeiset puutteet ja virheet jalkojen omahoidossa. Vääränlainen omahoito johtaa jalkapohjan ja varpaiden ihon hiertymien, kovettumien, känsien sekä kantapäähalkeamien kehittymiseen. Lähde: Klemetti y»2). Jalkapohjissa ja varpaissa esiintyvät kovettumat, kantapäiden halkeamat ja känsät ovat yleisimpiä ihomuutoksia.

Ihoon kohdistuva paine, puristus ja hankaus näkyvät fysiologisina suojautumisreaktioina: paikallisena kuumotuksena ja punoituksena. Äkillinen rasitus aiheuttaa rakon. Pitkäaikaisessa rasituksessa iho paksuntuu. Tämä näkyy jalkapohjan kuormitusalueilla ihopaksunnoksina ja kuormitus- ja hankauskohdissa kovettumina ja känsinä.

Jalkaterien ja varpaiden malli, luiset ulokkeet ja varpaiden virheasennot sekä pehmytkudosten surkastuminen lisäävät liikasarveistumista. Kuiva iho kovettuu ja känsiintyy herkemmin kuin joustava rasvattu iho.

Huono jalkahygienia, joustamattomat kävelyalustat, epäsopivat kengät, ohuet sukat tai sukattomuus ja ohentuneet rasvapatjat (kantapäät, päkiät) lisäävät kovettumien syntymistä. Kovettumien voimaperäinen hiominen raspilla, vuoleminen jalkahöylällä ja repiminen sormin johtavat kroonisiin ihomuutoksiin.

Kynnet lyhennetään usein liian lyhyiksi. Perinteisillä käyräteräisillä kynsisaksilla kynsiä on vaikea leikata oikealla tavalla, kulmia pyöristämättä (ks. «Varpaankynsien hoito»2). Myös liian pienet kengät ja sukat vaikuttavat oleellisesti kynsimuutosten kehittymiseen (ks. «Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen»7, «Sukkien jalkaterveyttä heikentävät ja edistävät ominaisuudet»8).

Jalkaterveys ennen leikkausta

Leikkauksiin liittyvän infektioriskin vuoksi pyritään kaikki mahdolliset infektiot ja ihorikot hoitamaan ennen leikkausta. Leikkauksiin valmistautumiseen kuuluu jalkojen ihon ja kynsien kunnon tarkistaminen hyvissä ajoin, jotta tarvittavat hoidot ehditään toteuttaa ennen leikkausta. Jos havaitaan huomattavia iho- ja kynsimuutoksia, jalkaterapeutilla käynti ennen leikkausta voi olla aiheellista.

Jos jalkojen kuntoon ei kiinnitetä huomiota, voi jalkasilsa tai rikki hautunut varvasväli jopa estää leikkauksen. Toipumisen edistämiseksi jo ennen jalkateräleikkausta varataan hoitokenkä ja mahdollisesti kyynärsauva, joiden käyttöä harjoitellaan etukäteen.

Taulukko 1. Jalkojen omahoitoon kuuluvat asiat. Viikoittainen jalkojen kunnon tarkastus antaa viitteitä jalkaterveyden tilasta ja mahdollisesta hoidon tarpeesta. Jalkojen pesutavat ja kynsien lyhentäminen sekä kenkien ja sukkien ominaisuudet vaikuttavat jalkaterveyteen. Huolehtimalla alaraajojen ja jalkaterien kunnosta on mahdollista ehkäistä yleisten jalkavaivojen syntyä.
Jalkojen pesu, kuivausja varpaankynsien hoitoPäivittäinen jalkojen pesu haalealla vedellä. Hapan pesuneste sopii kaikille, erityisesti hikoileville jaloille (ks. «Hikoilevien jalkojen hoito»9)
Huolellinen kuivaaminen, myös varvasvälit. Hautuneisiin varvasväleihin lampaanvillaa (ks. kuva «Varvasväleihin pujotettava lampaanvilla imee kosteutta ja pitää varpaat erillään»2).
Päivittäinen sukkien vaihto (ks. «Sukkien pukeminen ja pesu sekä ostaminen»10)
Kynsien lyhentäminen pesun jälkeen 2–6 viikon välein (ks. «Varpaankynsien hoito»2)
Jalkojen kunnon tarkastusSäännöllinen, viikoittain tapahtuva jalkojen tutkiminen jalkojen pesun tai rasvauksen yhteydessä (ks. «Jalkojen viikoittainen kunnon tarkastus»3)
Jalkojen ja säärien ihon hoitoJalkapohjien ihon ja kovettumakohtien päivittäinen rasvaushieronta (ks. «Jalkojen ja säärien ihon rasvaus»11)
Kuivan säärien ihon rasvaus ihotyypin mukaisella perusvoiteella
Kengät ja sukatSopivankokoisten sukkien käyttö (ks. «Sukkien jalkaterveyttä heikentävät ja edistävät ominaisuudet»8)
Sopivankokoisten ja käyttötarkoituksen mukaisten kenkien käyttö (ks. «Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen»7)
Jalkavoimistelu, liikuntaPäivittäinen jalkavoimistelu (ks. «Jalkavoimistelun tavoitteet ja toteutusperiaatteet»12)
Alaraajojen linjausta ja lihaskuntoa ylläpitävä sekä edistävä liikunta ja voimistelu. (ks. «Alaraajojen lihastasapainon ja linjausten ylläpito»13)
Taulukko 2. Keskeiset puutteet ja virheet jalkojen omahoidossa. Vääränlainen omahoito johtaa jalkapohjan ja varpaiden ihon hiertymien, kovettumien, känsien sekä kantapäähalkeamien kehittymiseen. Lähde: Klemetti ym., 2006.
Jalkojen pesutottumuksetJalkoja pestään liian harvoin, jolloin hygienia on huono (ks. «Jalkojen pesu ja kuivaus»6).
Raspin käyttöKäytetään liian voimaperäisesti ja usein.
Raspauksen haittoja ei tiedosteta.
Kynsien hoitoEi tiedetä infektioiden tartuntariskistä (ks. «Varpaankynsien hoito»2), jolloin perheellä saattaa olla yhteiset kynsien hoitovälineet.
Ihon rasvausIhon rasvauksen (ks. «Jalkojen ja säärien ihon rasvaus»11) merkitystä ei tiedetä.
Rasvauksessa on puutteita (käytetyn rasvan laatu, rasvauskerrat).
Sukat ja kengätSukkia ei vaihdeta päivittäin.
Sukkamateriaalien yhteys jalkaterveyteen ei ole tiedossa (ks. «Sukkien jalkaterveyttä heikentävät ja edistävät ominaisuudet»8).
Ei osata ostaa oikean kokoisia kenkiä (ks. «Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen»7).
Hyvän kengän ominaisuuksia (ks. «Kengän istuvuuden vaikutus jalkaterveyteen»7) ei oteta huomioon kenkiä ostettaessa.
Työkengät ovat usein työtilanteisiin täysin sopimattomat (ks. «Hyvien työkenkien ominaisuudet»14).
JalkavoimisteluEi harrasteta lainkaan.
Ei tiedetä voimistelun merkitystä (ks. «Spiraalidynamiikka jalkavoimistelun lähtökohtana»15).