Parodontiitti on bakteerien aiheuttama krooninen tulehdussairaus, joka tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia (ks. Hampaan kiinnityskudokset). Jonkinasteista parodontiittia sairastaa 64 % hampaallisista 30 vuotta täyttäneistä suomalaisista. Noin 10 %:lla suomalaisnuorista on tutkimusten mukaan havaittu alkavaa parodontiittia.

Aiheuttajat

Mikäli hampaan pinnalla oleva bakteeripeite on kauan puhdistamatta, se alkaa yhdessä syljen kalkkisuolojen kanssa kovettua hammaskiveksi. Karkeaan hammaskiven pintaan plakki tarttuu entistä helpommin. Puhdistamaton plakki eli biofilmi ja hammaskivi voivat tuhota ikenen alaisia hampaan kiinnityssäikeitä, jolloin hampaan ympärillä oleva ientasku syvenee. Syventynyt ientasku on vaikea puhdistaa omatoimisesti ja tällöin se varastoi helposti hapettomissa olosuhteissa viihtyviä bakteereja, jolloin ongelma pahenee (kuva ).

Parodontiitin riskiä lisäävät erityisesti tupakointi (ks. Tupakoinnin vaikutukset suun terveyteen) ja huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes (ks. Diabetes ja suun terveys).

Kuva

Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus. Ientaskuissa bakteeriplakki tuhoaa hammasta luuhun kiinnittäviä sidekudossäikeitä, mikä aiheuttaa hampaan löystymisen ja jopa irtoamisen kuopastaan. Valokuvassa on parodontiitti, johon liittyy ientulehdus. Valokuva: Veli-Jukka Uitto.

Tunnistaminen

Parodontiitti voi edetä lähes olemattomin oirein, ja siksi potilaat itse eivät välttämättä tiedosta sairauden olemassaoloa. Tulehdus aiheuttaa ienverenvuotoa ja pahaa hajua ja makua suussa. Joskus parodontiittisen hampaan ientaskuissa tai ikenessä voi esiintyä märkävuotoa.

Kudostuhon edetessä sairastuneiden hampaiden liikkuvuus lisääntyy ja hampaiden asento voi muuttua (esimerkiksi etuhampaiden viuhkaantumista ja rakojen syntymistä niiden väliin). Jos hampaan kiinnityskudostuho etenee pitkälle, voi hammas irrota kokonaan tai painua syvemmälle leukaluuhun.

Parodontiitti ja ientulehdus on nykyään mahdollista tunnistaa suuhuuhteesta tehtävällä entsyymitestillä. Tulos saadaan 5 minuutissa. Positiivinen testitulos tarkoittaa, että suuhuuhteessa oleva entsyymi on aktiivinen ja voi hoitamattomana tuhota hampaan kiinnityskudoksia. Parodontiitin tehokkaalla hoidolla on mahdollista vähentää aktiivisen entsyymin määrää ja näin päästä testinegatiivisuuteen. Testin avulla on mahdollista tunnistaa sekä parodontiitin että peri-implantiitin riski, ja seurata hoidon tuloksia.

Omahoito

Potilaan, jolla on parodontitti, oma osuus hoidon onnistumisessa on ratkaisevan tärkeää. Hampaiden päivittäinen säännöllinen ja erityisesti ienrajoissa huolellisesti suoritettu hammaspintojen puhdistus harjaamalla ja hammasvälien puhdistus hammaslangan tai -väliharjojen tai harjatikun avulla on keskeistä. Tupakointi heikentää hoidon ennustetta ja siksi tupakoinnin lopettaminen on tärkeää ja parantaa usein parodontiitin hoitotulosta.

Asiantuntijahoito

Varhaisessa vaiheessa diagnosoitu tauti ja tulehduksen pysäyttäminen sekä huolellinen omahoito takaavat lähes aina onnistuneen lopputuloksen. Mitä pidemmälle kudosvaurio on ehtinyt, sitä huonommaksi muuttuu myös sairauden ennuste, jolloin tarvitaan useimmiten erikoishammaslääkärin antamaa hoitoa. Suun terveydenhuoltoon kannattaa hakeutua, jos huomaa edellä mainittuja merkkejä hampaan kiinnityskudossairauksista. Hammaslääkärin tekemällä suun ja hampaiden tutkimuksella ja asianmukaisella hoidolla parodontiitti on mahdollista hoitaa tehokkaasti. Parodontiittia hoidetaan poistamalla mekaanisesti käsi-instrumentein tai ultraäänilaitteella plakki eli biofilmi ja hammaskivi hampaan juuren pinnalta. Ientaskujen puhdistuksessa tarvitaan usein puudutus (kuva Yläposkihampaan paikallispuudutus), jotta työ saadaan perusteellisesti tehtyä. Suun terveydenhuollossa myös ohjataan huolellisen omahoidon menetelmiin ja yksilöllisesti valittujen hammashoitovälineiden käyttöön.

Parodontiitin tulehdusta voidaan hallita ja pitää tauti kurissa säännöllisellä suunterveydenhuollon ammattilaisen antamalla ylläpitohoidolla.

Ylläpitovaiheessa suunhoitokäyntien tiheys perustuu taudin etenemisen tai uusiutumisen riskitekijöihin. Myös tässä vaiheessa huolellinen omahoito on erittäin tärkeää.

Ienleikkaukset

Pitkälle edenneen tulehduksen hoidossa voidaan tarvita myös ienleikkauksia. Leikkaus mahdollistaa syvien ja vaikeapääsyisten ientaskujen puhdistuksen ja tulehtuneen ienkudoksen riittävän poiston.

Leikkauksessa voidaan näköyhteydessä puhdistaa hampaan pinta ja poistaa hammasta ympäröivän luun pinnalla oleva tulehduksellinen kudos. Toimenpide tapahtuu paikallispuudutuksessa ja ien suljetaan toimenpiteen päätteeksi ompeleilla. Tarvittaessa voidaan asettaa leikkausalueelle luujauhetta tai muita kudosta korvaavia keinoaineita.