Etusivu » Nuhakuume, flunssa

Nuhakuume, flunssa

Lääkärikirja Duodecim
26.8.2020
yleislääketieteen erikoislääkäri Satu Tunturi

Keskeistä

  • Flunssaa eli nuhakuumetta aiheuttavat sadat eri virukset.
  • Flunssa alkaa tavallisesti yleisoireilla, kuten päänsäryllä, vilunväristyksillä ja kurkkukivulla. Myöhemmin alkaa nenän vuotaminen ja tukkoisuus ja voi esiintyä yskää.
  • Flunssa kestää tavallisesti 1–2 viikkoa, mutta oireet voivat joskus jatkua useammankin viikon ajan.
  • Flunssa paranee itsekseen. Itsehoidolla voidaan lievittää oireita. Tärkein flunssan hoito on lepo.
  • Lääkehoitoa voidaan tarvita, jos on kehittynyt bakteerin aiheuttama jälkitauti.
  • Flunssan tärkein ehkäisykeino on huolellinen käsihygienia.

Yleistä

Flunssalla eli nuhakuumeella tarkoitetaan akuuttia ylähengitysteiden tulehdusta. Nuhakuumeita aiheuttavat sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset (yli puolet taudeista), koronavirukset ja RS-virukset. Influenssavirukset aiheuttavat yleensä voimakkaamman taudinkuvan kuin flunssaa aiheuttavat virukset. Flunssaan voi liittyä jälkitauteja, kuten poskiontelotulehdus1, korvatulehdus2 tai keuhkokuume3. Alle kouluikäiset sairastavat vuosittain keskimäärin 6–8 ja aikuiset 2–3 flunssaa. Nuhakuumeet vähenevät iän myötä osittain ihmiskontaktien vähenemisen kautta, osittain ehkä elimistöön rakentuvan puolustusreaktion kautta (ks. «Elimistön vastustuskyky (immuniteetti)»4).

Flunssan oireet

Flunssan oireet ovat yleensä lieviä ja kestävät tavallisesti 1–2 viikkoa. Joissakin tapauksissa oireet jatkuvat useamman viikon ajan.

  • Flunssa alkaa usein yleisoireilla, kuten päänsäryllä, vilunväristyksillä, kurkkukivulla ja kuumeella.
  • Myöhemmin alkaa nenän vuotaminen ja tukkoisuus ja voi esiintyä yskää ja huonovointisuutta.
  • Nenän tukkoisuus, eritys, kutina tai aivastelu ovat tavallisia nuhan oireita.
  • Nuha ja nenän tukkoisuus pahenevat asteittain kunnes alkavat helpottaa.
  • Infektion aiheuttama yskä kestää yleensä 1–2 viikkoa mutta saattaa jatkua 4 viikkoa.
  • Flunssan oireet vaihtelevat huomattavasti taudinaiheuttajan ja potilaan mukaan.

Flunssan toteaminen

Flunssa voidaan normaalitilanteessa todeta yleensä pelkkien oireiden perusteella. Influenssassa5 on keskimäärin flunssaa korkeampi kuume ja pahemmat yleiset säryt ja olo on voimattomampi. Tulkinnassa auttaa, jos tiedetään, että alueella on parhaillaan influenssaepidemia. Influenssaan on tavallisesta flunssasta poiketen olemassa lääkehoito, jota voidaan antaa tietyissä tilanteissa.

Flunssaan sairastuneilta ei yleensä pyritä tunnistamaan virusta, joka sen aiheuttaa, koska tämä tieto ei auta hoidossa.

Milloin yhteys lääkäriin

Lääkäriin on syytä ottaa yhteyttä, jos

  • flunssan oireet pitkittyvät tai hankaloituvat merkittävästi
  • yskä pitkittyy (kesto yli 6 viikkoa) tai jos yskä on ilmaantunut ilman edeltäviä flunssaoireita
  • ysköksissä on verta
  • esiintyy yli viikon kestävää voimakasta särkyä poskipäissä, ylähampaissa, otsalla tai silmien seudussa
  • ilmenee voimakasta korvasärkyä, joka ei helpota kipulääkkeellä
  • Influenssaepidemian aikana influenssan5 riskiryhmään kuuluvien, joille tulee kuumeinen hengitystieinfektio, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin influenssalääkkeen tarpeen arvioon.

Hoidon arvioon on syytä hakeutua kiireellisesti, jos ilmenee hälyttäviä oireita, esimerkiksi hengitysvaikeutta, nielemisvaikeutta tai poikkeuksellisen voimakasta uupumusta.

Voit tehdä Omaolossa oirearvion, jos sinulla on tulehdusoireita nenässä, nielussa, kurkunpäässä, poskionteloissa, henkitorvessa tai keuhkoissa. Kysely auttaa sinua arvioimaan, milloin ja millaiseen hoitoon sinun tulee hakeutua sekä miten voit itse hoitaa oirettasi.

Flunssan itsehoito

Eri lääkkeitä ja itsehoidossa käyttökelpoisia keinoja on käsitelty erillisessä artikkelissa: ks. «Flunssan eli nuhakuumeen itsehoito»6. Flunssat ovat virusten aiheuttamia ja paranevat ilman hoitoa. Itsehoidossa keskitytään oireiden lievittämiseen.

  • Flunssaoireiden ensisijainen hoito on lepo. Ruumiillista ponnistelua tulee välttää, jotta vältettäisiin mahdollisten komplikaatioiden kehittyminen. Kevyt liikkeellä olo ja puuhailu eivät ole haitaksi. Kuntoliikunta on turvallista aloittaa voimien rajoissa silloin, kun yleisoireet (kuume ja yleiset säryt) ovat ohi. Tämä tarkoittaa yleensä 3–5 päivän taukoa.
  • Flunssaan liittyvää kuumetta ja särkyjä voidaan harkinnan mukaan lievittää tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla. Asetyylisalisyylihappoa (ASA, aspiriini) ei suositella kuumelääkkeeksi lapsille ja nuorille; ks. «Kipulääkkeet – turvallinen käyttö»7
  • Tavallisessa nuhakuumeessa antibiooteista ei ole hyötyä. Nuhakuumeen hoitoon ei ole paranemista jouduttavaa hoitoa, mutta sen oireita voidaan lievittää lääkkein.
  • Nenän tukkoisuutta ja vuotamista voidaan lievittää nenään annosteltavilla verisuonia supistavilla lääkkeillä (ksylometatsoliini, oksimetatsoliini). Valmisteita tulisi käyttää vain lyhytaikaisesti (valmisteen ja potilaan iän mukaan enintään 5–10 vuorokauden ajan).
  • Nenähuuhtelu nenäkannulla helpottaa usein oireita. Katso video nenäkannun käytöstä tästä.
  • Alle vuoden ikäisille lapsille voidaan käyttää fysiologista keittosuolaa sisältäviä nenätippoja tai -suihkeita. Yli 1-vuotiailla voi käyttää myös nenää avaavia suihkeita, sillä ne saattavat helpottaa hengitystä. Allergiseen nuhaan käytetyt tabletit tai kapselit eivät auta flunssan aiheuttamaan nenän tukkoisuuteen.
  • Yskä on hengitysteiden suojareaktio tulehdukselle ja ärsytykselle. Sen tehtävänä on poistaa limaa. Yskänlääkkeiden rutiininomaista käyttöä flunssaan liittyvän yskän hoitoon ei suositella. Tutkimusten perusteella yskänlääkkeillä ei ole merkittävää tehoa akuutin yskän oireisiin ja niillä voi olla haittavaikutuksia. Lasten yskää ei suositella hoidettavaksi itsehoitoyskänlääkkeillä, sillä niiden mahdolliset haitat ovat suurempia kuin mahdolliset hyödyt.
  • Hunajasta saattaa olla apua lasten yskään. Sitä voi käyttää yli 1-vuotiailla lapsilla.
  • Mentolivoiteesta (Vicks VapoRub®) saattaa olla apua yskään. Sitä voi käyttää yli 2-vuotiailla.
  • Äänen käheyden (kurkunpään tulehduksen) paras hoito on puhumisen välttäminen. Kuiskaaminen rasittaa kuitenkin äänihuulia enemmän kuin hiljaisella äänellä puhuminen.
  • Höyryhengityksestä voi olla apua yskän ja tukkoisuuden hoidossa. Suihkutilan höyrystäminen kädenlämpöisellä vedellä saattaa helpottaa tukkoisuutta ja yskää. Kiehuvan veden hengittäminen kattilasta aiheuttaa palovammariskin, ja sitä tulee ehdottomasti välttää. Myös turvallisia höyrystimiä on kaupan.
  • Sinkin käyttö ei vähennä infektioiden määrää, mutta imeskelytablettina vähintään 75 mg:n vuorokausiannoksella se voi lyhentää oireiden kestoa n. vuorokaudella, kun hoito aloitetaan 24 tunnin sisällä oireiden alkamisesta. Käyttöön voi liittyä haittana vatsaoireita ja pahaa makua suussa. Sinkkiä sisältäviä nenäsuihkeita ei tule käyttää.
  • Jatkuva suurten C-vitamiiniannosten käyttö ei ehkäise flunssaan sairastumista, mutta saattaa hieman lyhentää oireiden kestoa, erityisesti rankasti urheilevilla. C-vitamiinista ei näytä olevan hyötyä flunssaoireisiin, jos sen säännöllinen käyttö aloitetaan flunssaan sairastuttua.
  • Riittävästä juomisesta on syytä huolehtia, erityisesti kuumeisen pikkulapsen ja vanhan ihmisen kohdalla.
  • Sairausloman tarpeen ratkaisee yleensä yleiskunto ja työn luonne. Tavallisesti 1–3 päivän sairausloma riittää.

Flunssan ehkäisy

  • Flunssavirukset tarttuvat tehokkaimmin käsikosketuksella. Tärkein flunssan ehkäisykeino on huolellinen käsihygienia. Se tarkoittaa käsien pesemistä saippualla ja vedellä tai käsien desinfiointia viruksia tappavalla valmisteella. Kädet on syytä pestä ainakin ulkoa sisään tultaessa, WC-käynnin jälkeen ja ennen ruokailua sekä yskimisen, niistämisen tai aivastamisen jälkeen.
  • Yskimistä nenäliinaan tai omaan hihaan suositetaan ihmisten parissa liikkuessa. Käytetty nenäliina laitetaan välittömästi roskiin.
  • Suun, nenän, silmien ja kasvojen alueen koskettelua on hyvä välttää, ellet ole juuri pessyt käsiäsi.
  • Lähikontaktien välttäminen ehkäisee myös flunssaviruksia leviämästä.
  • Flunssaan ei ole rokotetta, mutta influenssaa vastaan on.

Flunssa koronaviruspandemian aikana

Uuden koronaviruksen8 (SARS-CoV-2) aiheuttama Covid-19-tauti on äkillinen hengitystieinfektio, jonka oireet voivat olla flunssan kaltaisia tai alkaa sellaisina. Pelkkien oireiden perusteella ei voida tietää, onko kyseessä uuden koronaviruksen vai muiden flunssavirusten aiheuttama tauti. Kaikkien, joilla esiintyy koronavirustaudin oireita (kuume, yskä, kurkkukipu, hengenahdistus, lihaskivut, väsymys, nuha, pahoinvointi, ripuli, haju- tai makuaistin häiriöt) on syytä hakeutua koronavirustestiin. Flunssaoireisten lasten testaamisesta on omat ohjeet. Testiin hakeutumisessa ja ihmisten pariin palaamisessa noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) antamia ja paikallisia ohjeita.

Omaolo-palvelussa voit tehdä koronavirustaudin oirearvion. Tämä oirearvio on tarkoitettu koronavirustartunnan todennäköisyyden ja laboratorionäytteen tarpeen arviointiin sekä antamaan neuvoja infektion leviämisen estämisestä ja hoidon tarpeen arvioinnista. Sitä ei ole tarkoitettu kaikkien hengitystieinfektio-oireiden hoidon tarpeen arviointiin.

Käytettyjä lähteitä

Liira H, Jousimaa J. Aikuisten hengitystieinfektiot. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 27.12.2019.

Itselääkitys. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Apteekkariliiton asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2016 (viitattu 14.7.2020). Saatavilla internetissä: «https://www.kaypahoito.fi/hoi50106»1

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL): Oireet ja hoito - koronavirus. Päivitetty 8.7.2020. «https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/oireet-ja-hoito-koronavirus»2

King D, Mitchell B, Williams CP ym. Saline nasal irrigation for acute upper respiratory tract infections. Cochrane Database Syst Rev 2015;(4):CD006821. «PMID: 25892369»PubMed