Punasolujen hemoglobiinimolekyyleihin kiinnittyy hiljalleen glukoosia. Glukoosin kiinnittymisvauhti riippuu veren glukoosin määrästä. Mitä enemmän veressä on sokeria, sitä enemmän sitä tarttuu hemoglobiiniin. Siksi sen arvo suurenee diabetesta sairastavalla. Sokerihemoglobiinista käytetään myös nimitystä "pitkäsokeri". Sen virallinen nimi on hemoglobiini HbA1c. Diabetes-diagnoosiin viittaa HbA1c-tulos 48 mmol/mol tai korkeampi.

Koska glukoosin kiinnittyminen on hidasta, yhden päivän veren glukoosin arvo – vaikka olisi kuinka suuri – ei käytännössä vaikuta sokerihemoglobiinin arvoon. HbA1c-arvo kuvastaa keskimääräistä veren glukoosin määrää edeltävän 2–8 viikon aikana. Siksi se on erittäin kätevä yleisen, pitkän aikavälin sokeritasapainon mittari diabeteksessa. Veren HbA1c-suhde ei sovellu päivittäisen glukoosipitoisuuden vaihtelun seurantaan, minkä takia diabetesta sairastavan hoidon seurannassa tarvitaan myös veren glukoosin toistomittauksia. Glukoositasapainon korjautuessa elintapa- tai lääkemuutoksien jälkeen HbA1c alkaa alentua 10–20 päivän kuluessa.

Sokerihemoglobiinin mittaamiseksi on kehitetty pikatesti, joten se voidaan määrittää myös vastaanottokäynnin yhteydessä.

Hemoglobiiniin vaikuttavat syyt voivat aiheuttaa virheellisen korkeita tai matalia tuloksia. Hemolyysissä ja verenvuodoissa HbA1c-tulos voi olla virheellisen matala punasolujen eliniän lyhenemisen vuoksi. Toisaalta pernan poiston jälkeen tulos voi olla virheellisen korkea punasolujen eliniän pidentymisen vuoksi. Raudanpuuteanemiassakin HbA1c-tulos voi olla virheellisen korkea.

Määritysmenetelmää ei suositella diabeteksen toteamiseen tai seurantaan raskauden aikana tai lapsilla. Lisäksi menetelmää ei suositella, mikäli henkilöllä on todettu punasolujen muuttunut elinikä, syöpäsairaus, tai vakava munuais- tai maksavaurio.

Suomessa on maaliskuusta 2010 lähtien ilmoitettu sokerihemoglobiinin arvo prosenttien sijasta yksikkönä mmol/mol ("millimoolia moolia kohden"). Sokerihemoglobiini määritetään edelleen samalla laboratoriomenetelmällä kuin aikaisemmin, mutta tehty yksikkömuutos tekee tuloksesta tarkemman, ja eri potilaiden tuloksia voi luotettavammin verrata toisiinsa. Prosentit voi muuttaa mmol/mol-yksiköiksi ja päinvastoin laskurilla: ks. HbA1c-muuntolaskuri.

Tutkimukseen valmistautuminen

Tutkimusta varten ei tarvitse olla ravinnotta.

Kirjallisuutta

  1. HUS Diagnostiikkakeskus
  2. Insuliininpuutosdiabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 21.07.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  3. Tyypin 2 diabetes. Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Sisätautilääkärien yhdistyksen ja Diabetesliiton Lääkärineuvoston asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2024 (viitattu 21.7.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi