Etusivu » Karies (hampaan reikiintyminen)

Karies (hampaan reikiintyminen)

Terve suu
10.6.2015
Anne Hiiri

Hampaiden reikiintyminen eli karies on yleisin suun sairauksista. Aikuisväestössä lähes kaikilla on joskus elämänsä aikana esiintynyt hampaiden reikiintymistä. Suomalaisilla lapsilla on nykyisin huomattavasti terveemmät hampaat kuin muutama vuosikymmen sitten. 12-vuotiailla on keskimäärin vähän yli yksi ja 17-vuotiailla keskimäärin neljä reikiintymisen vaurioittamaa hammasta.

Karieksen sijainti vaihtelee iän mukaan. Lapsilla pysyvät poskihampaat reikiintyvät helposti heti puhjettuaan. Murrosikäisillä ja aikuisilla uusia reikiä tulee herkimmin hampaiden väleissä oleville pinnoille ja ikäihmisillä paljastuneiden juurten pintaan.

Aiheuttajat ja syntymekanismi

Karies on bakteerien aiheuttama infektiosairaus, jonka esiintymiseen vaikuttavat se, kuinka usein suuhun laitetaan sokeripitoisia tuotteita, nautitun ravinnon happamuus, suun bakteerikoostumus (mutans-streptokokit ja laktobasillit; ks. «Suun mikrobit»1) ja erittyvän syljen määrä ja laatu (ks. «Sylki ja sylkirauhaset»2). Reikiintymistä ehkäisee säännöllinen hampaiden puhdistus fluoripitoisella hammastahnalla kahdesti päivässä (ks. «Fluori»3 ja «Hampaiden puhdistaminen»4). Kuva «Karieksen synty»1 havainnollistaa karieksen syntyä.

Tunnistaminen

Varhaisessa vaiheessa hampaan pintaosan reikiintyminen voi tuntua hampaiden vihlomisena, erityisesti silloin kun syödään tai juodaan jotain kylmää, kuumaa tai makeaa. Tällöin hampaan pinnalla voi olla nähtävissä mattamainen valkoinen alue (kuva «Reikiintynyt hampaan pintaosa»2). Kun hampaiden reikiintyminen etenee pidemmälle hampaan sisälle, hammasta voi särkeä ajoittain ja hampaan pinta voi kielellä tunnustellessa tuntua rikkinäiseltä (kuva «Hampaan sisälle edennyt reikiintyminen»3).

Kun hampaan reikiintyminen on edennyt hampaan ytimeen (pulpaan) asti (kuva «Hampaan ytimeen asti edennyt reikiintyminen»4 ja «Hampaan viereen muodostunut märkäpaise»5), kylmä- tai kuumaärsykkeestä voi seurata ajoittaista tai jatkuvaa sykkivää hammassärkyä tai jomotusta. Hammas voi mennä kuolioon. Tällöin seurauksena voi olla säryn lisäksi hampaan viereen nouseva märkäpaise, posken tai leuan seudun turpoaminen ja joskus kuume.

Hampaan kaula-alueen reikiintymisen yhteydessä puhutaan myös juurikarieksesta (kuva «Juurikaries»6). Hampaan kaulaosa reikiintyy helpommin, koska sitä ei suojaa kova kiille niin kuin hampaan kruunua. Juurikarieksen syntyä edesauttavat muun muassa hampaan ienrajan huono puhdistus, hampaan kaulaosan paljastuminen ikenen vetäytyessä ja kuiva suu. Juurikaries on edellä mainituista syistä tavallisinta ikääntyneillä henkilöillä.

Hampaiden reikiintyminen etenee maitohampaissa nopeammin kuin pysyvissä hampaissa. Pysyvissäkin hampaissa alkava reikä voi kehittyä jopa muutamassa viikossa, mikäli olosuhteet reikiintymiselle ovat suotuisat.

Omahoito

Jokainen voi ehkäistä hampaiden reikiintymistä harjaamalla hampaansa kahdesti päivässä fluorihammastahnalla (ks. «Fluori»3 ja «Ravinto ja suun terveys»5), rajoittamalla ruokailun 5–6 kertaan vuorokaudessa välipalat mukaan lukien (ks. «Ravinto ja suun terveys»5), käyttämällä kohtuullisesti sokeripitoisia ruokia ja juomia ja mieluiten ruokailun yhteydessä sekä syömällä ksylitolituotteita vähintään kolmesti päivässä (ks. «Ksylitoli»6).

Näin tulisi erityisesti toimia silloin kun hampaan reikiintyminen on jo alkanut, mutta se on edennyt vasta hampaan pintaosiin eli kiilteeseen (kuva «Reikiintynyt hampaan pintaosa»2) asti. Tällöin jo alkanut hampaan reikiintyminen voidaan jopa pysäyttää.

Mikäli hampaassa on iso lohkeama, joka hankaa poskia tai kieltä eikä hammaslääkärille meno ole heti mahdollista (esim. matkoilla, viikonloppuna tai loma-aikoina), voi väliaikaiseksi avuksi apteekeista ostaa paikka-ainetta. Väliaikaisella paikka-aineella pärjää muutaman päivän ajan, kunnes saa ajan hammaslääkärille hampaan korjausta varten.

Asiantuntijahoito

Mikäli hampaan reikiintyminen on edennyt niin syvälle hampaaseen, että siinä on jo tunnettavissa kolo tai se aiheuttaa särkyä ja vihlomista, on syytä ottaa yhteyttä suun terveydenhuoltoon. Näissä tapauksissa hoitona on yleensä hampaan paikkaus (ks. «Hampaiden paikkaaminen»7). Mikäli särkyyn liittyy voimakasta kasvojen alueen turvotusta tai kuumetta, on hammashoitolaan otettava pikaisesti yhteyttä.

Jos reikä on edennyt hammasytimeen asti, hammaslääkäri tekee hampaaseen juurihoidon (ks. «Juurihoito»8). Kun reikä on vaurioittanut hammasta erittäin syvälle, joudutaan hammas joskus poistamaan (ks. «Hampaan poisto ja muut suukirurgiset toimenpiteet»9) sen aiheuttaman tulehdusvaaran takia.