Etusivu » Ientulehdus (gingiviitti)

Ientulehdus (gingiviitti)

Terve suu
10.6.2015
Anne Hiiri

Ien- eli kiinnityskudossairauksilla tarkoitetaan hampaiden kiinnityskudosten ja sen osien eriasteisia tulehdus- ja muita sairauksia. Kiinnityskudossairauksien varhaisvaihetta kutsutaan ientulehdukseksi eli gingiviitiksi. Sen aiheuttaa hampaan pinnalle kerääntynyt bakteerikerros eli plakki.

Ientulehdus ilmenee tavallisimmin hampaiden harjauksen yhteydessä esiintyvänä verenvuotona. Jos bakteerikerrosta ei poisteta, se kovettuu syljen kalkkisuolojen vaikutuksesta hammaskiveksi, jonka hammaslääkäri tai suuhygienisti poistaa vastaanotolla.

Iensairaudet pitkällekin edenneinä ovat yleensä oireettomia ja tulevat esille vasta huolellisessa tarkastuksessa. Hoitamaton ientulehdus voi muuttua kiinnityskudossairaudeksi (parodontiitiksi; kuva «Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus»1), jolloin hampaiden syvemmät kiinnityskudokset vaurioituvat. Pitkälle edennyt parodontiitti johtaa syventyneiden ientaskujen syntymiseen ja luukatoon hampaan ympärillä sekä edelleen hampaan liikkuvuuden lisääntymiseen ja lopulta hampaan irtoamiseen.

Ientulehdus on aikuisväestössä yleinen ongelma. Suomalaisessa hampaallisessa aikuisväestössä ientulehdusta esiintyy 74 %:lla. Miehillä on ientulehdusta hiukan enemmän kuin naisilla.

Aiheuttajat

Ientulehdus aiheutuu bakteeripeitteen eli plakin kertymisestä hampaan pinnalle. Ientulehdus voi syntyä jo 2–10 päivässä, mikäli plakin annetaan kertyä hampaiden pinnalle. Hampaan pinnalla oleva plakki saattaa olla silmin nähtävissä hampaiden huulen puoleisilta pinnoilta, mutta plakkia saattaa olla paljon sellaisillakin hampaan pinnoilla, joita ei peilin kautta näe. Tällöin apuna voi käyttää plakkivärjäystabletteja, joita saa apteekeista.

Joskus ientulehdusta voi esiintyä ilman hampaan pinnalle kertynyttä plakkia, ja näistä tavallisin on raskauden keskikolmanneksen aikana esiintyvä raskausgingiviitti. Raskauden aikainen ientulehdus liittyy elimistön hormonimuutoksiin.

Tunnistaminen

Ientulehduksessa ien on punoittava, turvonnut, aristava ja vuotaa herkästi verta esimerkiksi hampaiden harjauksen yhteydessä (kuva «Parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus»1). Suussa voi olla paha maku ja haju. Tupakointi supistaa verisuonia, ja siksi tupakoivilla ientulehdus saattaa jäädä huomaamatta. Koska ienongelmia ei tunnisteta tupakoijilla ajoissa, se voi johtaa aikaa myöten hampaan kiinnityskudossairauksien etenemiseen ja jopa hampaiden menetykseen.

Omahoito

Hampaiston ja ienrajan huolellinen puhdistus pehmeällä hammasharjalla ehkäisee ja hoitaa ientulehdusta (ks. «Hampaiden puhdistaminen»1). Hampaiden välien puhdistaminen hammaslangalla, -tikulla tai -väliharjalla (ks. «Hampaiden välipintojen puhdistus»2) harjauksen lisäksi on tärkeää etenkin silloin, kun ikenet ovat jo tulehtuneet.

Joskus ientulehduksen hoitoon voi käyttää apteekeista saatavia klooriheksidiinihuuhteita tai -geelejä, jotka auttavat ientulehduksen hoidossa. Näitä tulee käyttää vain ohjeen mukaisesti ja tilapäisesti.

Asiantuntijahoito

Mikäli ientulehdus ei huolellisesta ja säännöllisestä omahoidosta huolimatta parane viikon kuluessa, on syytä ottaa yhteyttä suun terveydenhuoltoon. Ientulehdusta voivat ylläpitää hammaskivi ja paikkojen epätasaisuudet varsinkin ikenen lähellä. Tällöin hammaslääkäri tai suuhygienisti poistaa mahdolliset ärsytyskohdat. Asiantuntijat myös opastavat oikeaan suun ja hampaiden puhdistustekniikkaan tarvittaessa.