Yleistä

Ihopsoriaasia sairastaa noin 2 % suomalaisista. Ilmaantumisiässä on kaksi huippua, nuoruusikä ja 50–60 vuoden ikä. Näistä nuorena alkanut tauti on selvemmin perinnöllinen.

Laukaiseva tekijä etenkin nuorilla on usein streptokokki-infektio, ja vanhemmalla iällä esimerkiksi stressi voi laukaista taudin. Geneettisen alttiuden lisäksi muita riskitekijöitä ovat lihavuus, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö.

Psoriaasi on valtaosalla lievä, mutta noin 3–5 %:lla keskivaikea tai vaikea. Vaikea psoriaasi lisää mm. diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Nivelpsoriaasi on nivelten etenevä tulehdustauti, joka voi johtaa pysyvään nivelvaurioon. Se on selvästi ihopsoriaasia harvinaisempi, mutta taudin riski kasvaa sairausvuosien ja iho-oireiden vaikeusasteen myötä. Vaikeaa ihopsoriaasia sairastavista noin joka kolmannella on nivelpsoriaasi.

Psoriaasin oireet

Ihopsoriaasin yleisin muoto on läiskä- eli plakkipsoriaasi (psoriasis vulgaris). Se tekee paksuja, kutisevia hilseläiskiä etenkin kyynärpäihin (kuva ), polviin, ristiselkään, päänahkaan ja hankalimmillaan ympäri kehoa. Iho voi olla kutiseva ja arka. Psoriaasi ilmaantuu herkästi ihon vauriokohtiin, kuten parantuvan haavan kohdalle (ns. Köbnerin ilmiö).

Kuva

Psoriaasi kyynärpäässä. Yksittäin psoriaasilaikku kyynärpäässä, joka tyypillinen paikka psoriaasille. (Kuva Raimo Suhonen)

Pisarapsoriaasissa (psoriasis guttata) hilseläiskät ovat pieniä ja hentohilseisiä. Sitä on tyypillisesti nuorilla streptokokin aiheuttaman nielurisatulehduksen tai muun infektion laukaisemana (kuva ). Pisarapsoriaasi saattaa parantua pitkäksi aikaa tai uusiutua joko pienipilkkuisena tai läiskäpsoriaasina.

Kuva

Psoriaasin tavallinen muoto, pisarapsoriaasi. Hilseileviä psoriaasiläiskiä vartalolla ja etenkin mielipaikassa kyynärpäissä. Lisää tietoa psoriaasista: ks. artikkeli Psoriaasi.

Taivepsoriaasi (psoriasis inversa) hakeutuu rintojen alle, nivustaipeisiin ja pakaravakoon (kuva ), kainaloihin (kuva ) ja napaan. Läiskät ovat lähes hilseettömiä. Diabetes ja lihavuus altistavat taivepsoriaasille.

Kuva

Psoriasis inversa pakaravaossa. Pakaravaossa sijaitseva psoriaasiläiskä (psoriasis inversa), josta hilseily puuttuu lähes kokonaan. Vastaavia läiskiä voi ilmetä esimerkiksi navassa ja kainaloissa. Lisää tietoa psoriaasista: ks. Psoriaasi.

Kuva

Psoriasis inversa. Psoriasis inversa -tyyppinen ihomuutos kainalossa. (Kuva Matti Hannuksela)

Taivepsoriaasin lisäksi muita paikallisia psoriaasin muotoja ovat päänahan psoriaasi, kasvopsoriaasi, kämmenten ja jalkapohjien psoriaasi sekä sukupuolielinten psoriaasi.

Märkärakkulainen psoriaasi (psoriasis pustulosa) on harvinainen ja vaikea tautityyppi. Sitä voi esiintyä koko iholla tai joskus vain kämmenissä ja jalkapohjissa sameina rakkuloina. Jälkimmäisessä tapauksessa erotusdiagnoosina on palmoplantaarinen pustuloosi (ks. Kämmenten ja jalkapohjien märkärakkulat (palmoplantaarinen pustuloosi)). Toinen vaikea psoriaasityyppi on punaiho (erytrodermia) eli koko ihon laajuinen punoitus.

Kaikkiin psoriaasimuotoihin voi liittyä kynsioireita (pieniä kuoppia, ns. öljyläiskiä ja kynsien paksuuntumista; ks. kuva ), jotka usein muistuttavat kynsisientä. Kynsioireita on etenkin nivelpsoriaasipotilailla.

Kuva

Psoriaasin aiheuttamia kynsimuutoksia. Tyypillisiä psoriaasin aiheuttamia muutoksia kynnen alla ja pinnassa. Tyypillisesti vaurioita on molemmissa käsissä. Lisätietoa psoriaasista: ks. Psoriaasi.

Nivelpsoriaasin oireita ovat nivelten kipu, jänteiden kiinnityspaikkojen arkuus (entesiitti) ja ns. makkarasormet tai -varpaat (daktyliitti). Yleisin muoto on epäsymmetrinen muutaman yksittäisen nivelen tulehdus. Joskus taudinkuva on nivelreuman kaltainen monen nivelen tulehdus.

Psoriaasin toteaminen

Diagnoosi tehdään yleensä kliinisten oireiden perusteella. Psoriaasi alkaa usein päänahasta tali-ihottuman (ks. Tali-ihottuma) kaltaisena hilseilynä (kuva ).

Kuva

Psoriaasi päänahassa. Päänahan psoriaasi, joka muistuttaa tali-ihottumaa. (Matti Hannuksela)

Taivepsoriaasi muistuttaa hiivainfektiota, ja hiiva on usein mukana pahentamassa tilannetta.

Psoriaasin itsehoito

Lievää ihopsoriaasia ei tarvitse hoitaa, ellei siitä ole haittaa, ja oireiden määrä voi luontaisesti vaihdella paljonkin. Rasvaiset perusvoiteet (ks. Perusvoiteet) ja auringon ultraviolettisäteily lievittävät yleensä oireita. Ihon ja päänahan psoriaasiläiskiä voi kuoria salisyylihappoa sisältävillä voiteilla tai ihoöljyllä. Päänahan psoriaasiin voi käyttää ketokonatsoli-hiivalääkettä sisältävää sampoota kuuriluonteisesti. Hydrokortisonivoide lyhyinä hoitokuureina auttaa ohuilla ihoaluilla, kuten kasvoilla ja taipeissa, mutta hankalampaan tautiin sen teho ei riitä.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on syytä lähteä, jos psoriaasi alkaa vaikeuttaa elämää tai jos ilmaantuu nivelpsoriaasiin viittaavia oireita. Valtaosalle riittää ihon paikallishoito kortisoni- ja D-vitamiinivoiteilla. Laaja-alaisempaa psoriaasia hoidetaan UVB-valohoidoilla (ks. UV-valohoito) ja sisäisillä lääkkeillä (mm. asitretiini, metotreksaatti ja biologiset lääkkeet).

Lievää nivelpsoriaasia hoidetaan tulehduskipulääkkeillä ja nivelten paikallisilla kortisoniruiskeilla. Jos nämä eivät riitä, siirrytään sisäisiin lääkehoitoihin.

Psoriaasin ehkäisy

Psoriaasiin ei ole ehkäisykeinoa. Nielurisatulehduksen ja muiden streptokokki-infektioiden tehokas hoito saattaa estää psoriaasin puhkeamisen nuorella iällä.

Lisää tietoa psoriaasista ja sen hoidosta

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. Psoriaasi (iho- ja nivelpsoriaasi) hallintaan säännöllisellä hoidolla. Päivitetty 20.12.2017.

Käytettyjä lähteitä

Rantanen T. Psoriaasi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 28.12.2018.

Luosujärvi R. Nivelpsoriaasi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 19.10.2018.

Käypä hoito -suositus Psoriaasi (iho ja nivelet): ks. Julkaistu: 26.04.2017.