Äitiyspoliklinikkaan raskauden suunnitteluvaiheessa

Raskaana olevan kroonisella sairaudella tai sen lääkehoidolla voi olla merkitystä raskaudelle. Jos raskautta suunnittelevalla on vakava krooninen sairaus, kannattaa keskustella sairauden merkityksestä raskaudelle oman lääkärin kanssa ja pohtia hoitavan lääkärin kanssa, milloin olisi perustaudin kannalta hyvä hetki yrittää raskautta. HUSissa toimivasta teratologisesta tietopalvelusta saa tietoa lääkkeiden sikiövaikutuksista. Joissakin tapauksissa yhteydenotto äitiyspoliklinikkaan on tarpeellinen jo ennen raskauden alkua. Näitä tilanteita ovat muun muassa seuraavat:

• Raskaana olevalla on insuliini- tai lääkehoitoinendiabetes, merkittävä sydänsairaus, vaikea-asteinen verenpainetauti tai munuaissairaus, tromboembolinen sairaus, syöpäsairaus tai vaikea autoimmuunisairaus.
• Aiemmassa raskaudessa on ollut vakava komplikaatio.
• Suvussa esiintyy periytyviä sairauksia, joiden ilmaantuvuuden riskiä tai sairauden luonnetta ei ole vielä perheelle selvitetty.

Äitiyspoliklinikkaan alkuraskaudessa

Raskaana oleva lähetetään jo alkuraskaudessa äitiyspoliklinikkaan arviota varten, jos hänellä on taustalla hyvin ennenaikainen synnytys, vaikea pre-eklampsia, sikiökuolema tai sikiön vaikea kasvunhidastuma. Myös raskaana olevat, joilla on päihderiippuvuus, tai jotka tarvitsevat erityistä tukea, lähetetään erikoissairaanhoitoon seurantaa varten. Jos ensimmäisessä ultraääniseulonnassa todetaan monisikiöraskaus, ohjelmoidaan tarvittavat kontrollikäynnit äitiyspoliklinikkaan.

Lihavuusleikkauksen jälkeen suositellaan odottamaan vähintään vuosi ennen raskauden yrittämistä. Lihavuusleikkaus voi aiheuttaa muutoksia aineenvaihduntaan, ja seuranta äitiyspoliklinikassa on tarpeen. Mikäli odottajalle on tehty ympärileikkaus, jonka avausleikkausta toivotaan tehtäväksi raskauden aikana, tehdään neuvolasta lähete äitiyspoliklinikkaan jo alkuraskauden aikana.

Joissain pitkäaikaisissa sairauksissa seuranta tapahtuu neuvolan ja äitiyspoliklinikan yhteistyönä. Esimerkkejä tällaisista sairauksista ovat seuraavat:

• Insuliini- tai tablettihoitoinen diabetes. Tavoitteena on mahdollisimman hyvä sokeritasapaino jo ennen hedelmöittymistä sekä alkuraskaudessa.
• Aiemmin sairastettu laskimotukos tai perinnöllinen hyytymistekijähäiriö. Raskaudenaikaisen tukoksia ehkäisevän lääkityksen ajankohta ja toteuttamistapa määräytyvät aiemman laskimotukoksen tilanteen ja sijainnin sekä laboratoriotutkimusten perusteella arvioidun tukosalttiuden mukaan.
• Synnynnäinen tai hankittu sydänvika. Arvioidaan sydämen tilanteen kehitys raskauden myötä, odottajan suorituskyky, synnytyksen suunnittelu ja mahdolliset lääkitystarpeet. Usein yhteistyö kardiologin kanssa on tarpeen.
• Autoimmuunisairaudet. Taudinkulku tai taudin hoito voivat muuttua raskauden vuoksi.
• Krooninen verenpainetauti. Mitä vaikeampi verenpainetauti on, sitä herkemmin odottaja on syytä lähettää äitiyspoliklinikkaan jo alkuraskaudessa.
• Krooninen munuaissairaus. Riskinä on liitännäisen pre-eklampsian kehittyminen tai munuaissairauden paheneminen sekä sikiön kasvuhäiriö.
• Krooninen suolistosairaus. Hoidetaan ensisijaisesti hoitavassa yksikössä, mutta joissain tapauksissa myös äitiyspoliklinikkaseuranta on tarpeen.
• Epilepsia. Suurentuneen epämuodostumariskin vuoksi toteutetaan tarkka ultraäänitutkimus sekä suunnitellaan raskausajan ja synnytyksen lääkitys ja hoito. Foolihappolisä jo raskautta suunniteltaessa on tärkeä.
• Jos odottajalla on merkittävä psyykkinen sairaus, tarvitaan tiivistä yhteistyötä psykiatrin, neuvolan ja äitiyspoliklinikan kesken.

Äitiyspoliklinikkaan loppuraskaudessa

Neuvolassa seurataan painoa, verenpainetta, virtsan sokeria ja valkuaista. Myös sikiön kasvun seuranta kohdun kokoa mittaamalla kuuluu neuvolan tehtäviin.

• Äitiyspoliklinikkaan ohjataan odottaja, jolla verenpaine todetaan kohonneeksi tai jolla virtsaan erittyy merkittäväsi valkuaista (proteinuria). Jos odottajalla on oireita (päänsärkyä, ylävatsakipua) tai nopeasti korkealle kohonnut verenpaine, neuvolassa harkitaan päivystysluonteista lähetettä.
• Sikiön kasvun arviointi tapahtuu mittaamalla niin sanottu sf-mitta (symfyysi–fundus-mitta). Jos epäillään kasvunhidastumaa tai poikkeavan kookasta sikiötä, odottaja lähetetään jatkotutkimuksiin.
• Jos sokerirasituskokeen tulos (ks. Raskausdiabetes) on poikkeava, ohjelmoi neuvola joko ruokavalio-ohjauksen ja kotisokeriseurannan tai vaikeissa tapauksissa tekee lähetteen sairaalaan, jossa arvioidaan jatkotutkimusten ja seurannan tarve.
• Jos odottaja kertoo neuvolassa synnytyspelosta, joka ei ole neuvolan keinoin autettavissa, hänet ohjataan äitiyspoliklinikkaan.
• Jos odottajjalle on tullut kutinaa kämmeniin ja/tai jalkapohjiin ja laboratoriokokeilla on todettu raskaushepatoosi eli hepatogestoosi, hänet ohjataan äitiyspoliklinikkaan.
• Hemoglobiinin seuranta ja rautalääkityksen ohjaaminen kuuluu neuvolalle. Äitiyspoliklinikkaan lähetetään, jos anemia ei riittävästi korjaannu suun kautta otettavalla rautalisällä, tai jos epäillään perinnöllistä punasolupoikkeavuutta (ks. Raskaus ja anemia).
• Loppuraskaudessa odottaja lähetetään synnytystapa-arvioon, mikäli se katsotaan aiheelliseksi sovittujen kriteerien mukaan.
• Epäilty tai todettu lapsivedenmeno on aihe päivystyslähetteelle, samoin loppuraskauden verenvuoto. Supistusten vuoksi sairaalaan ohjataan, jos supistukset ovat kivuliaita ja säännöllisiä (yli 2 tunnin ajan alle 10 minuutin välein) tai jos supistuksiin yhdistyy veristä, limaista tai vetistä vuotoa tai huomattava kipu tai painontunne.
• Yliaikaisuuden vuoksi ensimmäinen käynti terveelle äidille sovitaan paikkakunnasta riippuen 7–12 päivää lasketun ajan jälkeen.

• runsas verenvuoto emättimestä
• jatkuva kova kipu kohdussa tai alavatsalla
• epäily lapsivedenmenosta
• säännölliset, kivuliaat supistukset, jotka eivät mene ohi levolla 2 tunnin sisällä
• sikiön liikkeiden väheneminen
• äkilliset oireet, kuten kova päänsärky, ylävatsakipu tai voimakkaasti koholla oleva verenpaine.