Vyötärölihavuudessa rasvaa kertyy keskivartalolle. Terveydelle haitallisinta on vatsaontelossa suolten ja sisäelinten ympärille (viskeraalinen rasva) ja sisäelimiin, kuten maksaan, kertyvä rasva. Vyötärömitta auttaa tunnistamaan tilanteita, joissa terveysriski on suurentunut, vaikka painoindeksi (BMI) ei olisi kovin korkea.

Vyötärönympäryksen mittaaminen

Vyötärönympärys mitataan seisten, paljaalta iholta.

Molemmista kyljistä etsitään lonkkaluun korkein kohta, joiden yläpuolella on pehmeä alue ennen alimpia kylkiluita. Mittauskohta on oikea, kun mittanauha kulkee molempien pehmeiden kohtien päältä (kuva).

Mittanauha pidetään vaakasuorana ja mittaus tehdään rauhallisen uloshengityksen jälkeen.

Mittaus kannattaa tehdä 1–2 kertaa ja käyttää tarvittaessa keskiarvoa.

Kuva

Vyötärön ympärysmitan mittaaminen. Mittanauha asetetaan lonkkaluun yläreunan yläpuolella olevan pehmeän kohdan tasolle. Lisää tietoa vyötärölihavuudesta: ks. Vyötärölihavuus.

Raja-arvot aikuisilla

Raja-arvot vaihtelevat hieman lähteestä ja käyttötarkoituksesta riippuen. Suomessa kliinisessä työssä merkittävän vyötärölihavuuden rajana voidaan pitää

  • miehillä ≥ 100 cm
  • naisilla ≥ 90 cm.

Vyötärö–pituussuhde

Vyötärö–pituussuhde (vyötärönympärys ÷ pituus) on helppo tapa huomioida pituus. Raja-arvoina pidetään seuraavia:

  • 0,4–0,49: ei suurentunutta riskiä
  • 0,5–0,59: suurentunut riski
  • ≥ 0,6: selvästi suurentunut riski.

Käytännön muistisääntö: ei suurentunutta riskiä, jos vyötärönympärys on alle puolet pituudesta.

Vyötärölihavuuteen liittyvät sairaudet

Vatsaontelon sisällä sijaitsevien rasvasolujen toiminta on vilkkaampaa kuin ihon alla sijaitsevien. Soluista vapautuu verenkiertoon runsaasti monia aineenvaihduntatuotteita. Vatsaontelon rasvakudokseen kertyy runsaasti tulehdussoluja, jotka erittävät sytokiineiksi kutsuttuja aineita. Ne ylläpitävät haitallista tulehdusreaktiota.

Vatsaontelon sisältämä laskimoveri kulkeutuu porttilaskimon kautta suoraan maksaan, joka on ihmisen aineenvaihdunnan keskus. Runsaat rasvahapot ja sytokiinit aiheuttavat maksan aineenvaihduntaan häiriöitä. Yksi seuraus on rasvan kertyminen maksasoluihin. Aineenvaihdunnan häiriöt heijastuvat kaikkialle elimistöön, minkä vuoksi sairauksien riski suurenee.

Tärkeimmät vyötärölihavuuteen liittyvät sairaudet ovat

Vyötärölihavuutta voi olla jo normaalipainon alueella

Vyötärölihavuutta voi esiintyä myös silloin, kun painoindeksi on ’normaalipainon’ alueella (BMI alle 25). Tällöinkin esimerkiksi sokeriaineenvaihdunnan häiriöiden, verenpaineen kohoamisen ja maksan rasvoittumisen riski voi olla suurentunut.

Jos vyötärönympärys on selvästi kasvanut, se kannattaa mitata. Jos vyötärömitta tai vyötärö–pituussuhde viittaa suurentuneeseen riskiin, jo pieni painon lasku voi pienentää vyötäröä ja parantaa terveyttä.

Vyötärölihavuuden itsehoito

Usein vaikuttavimmat keinot vyötärömitan pienentämiseen ovat

  • säännöllinen, kylläisyyttä tukeva syöminen (riittävä proteiini ja kuitu, vähemmän juotuja kaloreita)
  • liikunnan lisääminen ja istumisen tauottaminen (kestävyys ja lihaskunto)
  • riittävä uni ja palautuminen
  • stressin ja kuormituksen vähentäminen sekä arjen ennakointi (tukevat ruoka- ja liikuntatottumuksia)
  • tupakoimattomuus
  • alkoholin käytön pitäminen maltillisena.

Jo 5–10 %:n painonpudotus voi parantaa monia riskitekijöitä, ja vyötärö voi pienentyä, vaikka paino ei muuttuisi paljon. Liikunta on erityisen hyödyllistä: se vähentää vatsaontelon rasvaa, vaikka paino ei laskisikaan. Paras liikuntamuoto tähän on pitkäkestoinen kuntoliikunta, esimerkiksi reipas kävely.

Painonhallintaohjeita löydät artikkeleista Laihduttaminen ja painonhallinta, Lihavuus ja Miten kev ennän syömistä ilman dieettiä?.

Milloin hoitoon?

Arvio terveydenhuollossa on erityisen hyödyllinen, jos

  • vyötärömitta ylittää selvästi raja-arvot tai vyötärö–pituussuhde on ≥ 0,6
  • suvussa on esiintynyt tyypin 2 diabetesta tai sydän- ja verisuonisairauksia
  • on todettu kohonnut verenpaine, verensokeri tai rasva-arvot
  • esiintyy kuorsausta/uniapneaoireita, rasitushengenahdistusta tai nivelkipuja.

Terveydenhuollossa kokonaisarvio tehdään yleensä aineenvaihdunnan, toimintakyvyn ja jaksamisen näkökulmista, ja hoito suunnitellaan yksilöllisesti (elintapahoito, tarvittaessa lääkehoito ja joissakin tilanteissa leikkaushoito).

Lisätietoa

Duodecim Omahoito -palvelusta löytyy verkkokurssi Tavoitteena terve elämä. Sisältö on suunnattu niille, joilla on todettu kohonneet veren kolesteroli- ja verensokeriarvot, kohonnut verenpaine ja/tai ylipainoa.

Kirjallisuutta

  1. Overweight and obesity management. NICE guideline. Päivitetty 8.1.2026.
  2. Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lihavuustutkijat ry:n ja Suomen Lastenlääkäriyhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2025 (viitattu 9.1.2026). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
  3. Jacobs EJ, Newton CC, Wang Y ym. Waist circumference and all-cause mortality in a large US cohort. Arch Intern Med 2010;170(15):1293-301. PMID: 20696950