Yleistä

Ihopsoriaasia sairastaa noin 2 % suomalaisista. Ilmaantumisiässä on kaksi huippua, nuoruusikä ja 50–60 vuoden ikä. Perintötekijät vaikuttavat alttiuteen sairastua psoriaasiin. Etenkin nuorilla taudin laukaiseva tekijä voi olla nielun streptokokki- tai muu infektio. Geneettisen alttiuden lisäksi riskitekijöitä ovat lihavuus, tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö.

Psoriaasi on valtaosalla lievä, jolloin hoidoksi riittää asianmukainen paikallishoito. Vaikea psoriaasi on laaja-alainen tai muuten hankalaoireinen, ja se lisää muun muassa diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Nivelpsoriaasi on nivelten etenevä tulehdustauti, joka voi johtaa pysyvään nivelvaurioon. Taudin riski kasvaa sairausvuosien ja iho-oireiden vaikeusasteen myötä, ja vaikeaa ihopsoriaasia sairastavista jopa kolmanneksella on nivelpsoriaasi.

Psoriaasin oireet

Ihopsoriaasin yleisin muoto on läiskä- eli plakkipsoriaasi (psoriasis vulgaris). Se aiheuttaa paksuja, kutisevia ja hilseileviä läiskiä etenkin kyynärpäihin (kuva  ), polviin, ristiselkään ja päänahkaan. Hankalimmillaan läiskiä on ympäri kehoa. Psoriaasi ilmaantuu herkästi ihon vauriokohtiin, kuten paranevan haavan kohdalle (ns. Köbnerin ilmiö).

Kuva

Psoriaasi kyynärpäässä. Yksittäinen kookas psoriaasiläiskä kyynärpäässä, joka on tyypillinen paikka psoriaasille. (Kuva: Raimo Suhonen)

Pisarapsoriaasin (psoriasis guttata) hilseläiskät ovat pieniä ja hentohilseisiä. Tätä tautityyppiä esiintyy tyypillisesti nuorilla streptokokin aiheuttaman nielurisatulehduksen tai muun infektion laukaisemana (kuva  ). Pisarapsoriaasi saattaa parantua pitkäksi aikaa tai uusiutua joko pienipilkkuisena tai läiskäpsoriaasina.

Kuva

Pisarapsoriaasi. Hilseileviä pieniä psoriaasiläiskiä vartalolla ja kyynärpäissä.

Taivepsoriaasi (psoriasis inversa) oireilee rintojen alla, nivustaipeissa, pakaravaossa (kuva  ), kainaloissa (kuva  ) ja navassa. Läiskät ovat lähes hilseettömiä. Diabetes ja lihavuus altistavat taivepsoriaasille.

Kuva

Psoriasis inversa eli taivepsoriaasi pakaravaossa. Pakaravaossa sijaitseva psoriaasi, josta hilseily puuttuu lähes kokonaan. Vastaavia läiskiä voi ilmetä myös esimerkiksi navassa ja kainaloissa.

Kuva

Psoriasis inversa kainalossa. Psoriasis inversa eli taivepsoriaasi kainalossa. (Kuva: Matti Hannuksela)

Taivepsoriaasin lisäksi muita paikallisia psoriaasin muotoja ovat päänahan psoriaasi, kasvopsoriaasi, kämmenten ja jalkapohjien psoriaasi sekä sukupuolielinten psoriaasi.

Märkärakkulainen psoriaasi (psoriasis pustulosa) on harvinainen ja vaikea tautityyppi. Sitä voi esiintyä koko iholla tai joskus vain kämmenissä ja jalkapohjissa sameina rakkuloina. Jälkimmäisessä tapauksessa sitä on joskus hankala erottaa palmoplantaarisesta pustuloosista. Toinen vaikea psoriaasityyppi on punaiho (erytrodermia) eli koko ihon laajuinen punoitus.

Kaikkiin psoriaasimuotoihin voi liittyä kynsioireita, kuten pistemäisiä kuoppia, niin kutsuttuja öljyläiskiä, kynsien paksuuntumista ja kynnen kärjen irtoamista eli onykolyysiä (kuva  ). Oireet muistuttavat usein kynsisientä. Kynsioireita on etenkin nivelpsoriaasipotilailla.

Kuva

Psoriaasin aiheuttamia kynsimuutoksia. Tyypillisiä psoriaasin aiheuttamia muutoksia sormenkynsien alla ja pinnassa. Vaurioita on usein sekä sormien että varpaiden kynsissä.

Nivelpsoriaasin oireita ovat nivelten kipu, jänteiden kiinnityspaikkojen arkuus (entesiitti) ja niin sanotut makkarasormet tai -varpaat (daktyliitti). Yleisin tautimuoto on epäsymmetrinen muutaman yksittäisen nivelen tulehdus. Joskus taudinkuva on nivelreuman kaltainen monen nivelen tulehdus.

Psoriaasin toteaminen

Diagnoosi tehdään yleensä kliinisten oireiden perusteella. Tieto lähisuvun psoriaasista vahvistaa diagnoosia.

Psoriaasi alkaa usein päänahasta tali-ihottuman kaltaisena hilseilynä (kuva  ). Taivepsoriaasi muistuttaa hautumaa tai hiivainfektiota, ja hiiva on usein mukana pahentamassa tilannetta.

Kuva

Psoriaasi päänahassa. Päänahan psoriaasi, joka muistuttaa tali-ihottumaa. (Kuva: Matti Hannuksela)

Psoriaasin itsehoito

Lievää paikallista ihopsoriaasia ei tarvitse hoitaa, jos siitä ei ole haittaa. Rasvaiset perusvoiteet ja auringon ultraviolettisäteily lievittävät yleensä oireita. Ihon ja päänahan psoriaasiläiskiä voi kuoria salisyylihappoa sisältävillä voiteilla tai ihoöljyllä. Hydrokortisonivoide noin viikon hoitokuureina auttaa ohuilla ihoaluilla, kuten kasvoilla ja taipeissa, mutta hankalampaan tautiin sen teho ei riitä.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on syytä hakeutua, jos psoriaasi alkaa vaikeuttaa elämää tai jos ilmaantuu nivelpsoriaasiin viittaavia oireita. Valtaosalle riittää ihon paikallishoito kortisoni- ja D-vitamiinivoiteilla. Laaja-alaisempaa psoriaasia hoidetaan UVB-valohoidoilla ja sisäisillä, joko suun kautta tai ihon alle annosteltavilla, lääkkeillä (mm. asitretiini, metotreksaatti ja biologiset lääkkeet). Hoidon valintaan vaikuttaa myös mahdollinen samanaikainen nivelpsoriaasi.

Lievää nivelpsoriaasia hoidetaan tulehduskipulääkkeillä ja nivelten paikallisilla kortisoniruiskeilla. Vaikeammassa taudinkuvassa aloitetaan herkästi sisäinen lääkehoito.

Psoriaasin ehkäisy

Psoriaasiin ei ole ehkäisykeinoa. Nielurisatulehduksen ja muiden streptokokki-infektioiden tehokas hoito saattaa estää psoriaasin puhkeamisen nuorella iällä.

Kirjallisuutta

  1. Rantanen T. Psoriaasi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 5.6.2023.
  2. Psoriaasi (iho ja nivelet). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ihotautilääkäriyhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2023 (viitattu 2.8.2023).
  3. Hannuksela-Svahn A. Psoriaasi systeemisenä tautina. Suom Lääkäril 2016;71(49):3161–3.