Etusivu » Psoriaasi

Psoriaasi

Lääkärikirja Duodecim
1.4.2020
ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Kristiina Airola

Keskeistä

  • Psoriaasi on krooninen immuunivälitteinen eli ihmisen oman puolustusjärjestelmän pohjalta syntyvä tulehdustauti, joka voi aiheuttaa oireita ihossa ja nivelissä.
  • Psoriaasin oireita voidaan hoitaa monella tavalla, vaikkei tautia voida parantaa.
  • Psoriaasiin liittyy kohonnut diabeteksen ja valtimotautien riski, joten potilaiden kannattaa kiinnittää huomiota myös terveisiin elämäntapoihin.
  • Nivelpsoriaasi on nivelten etenevä tulehdustauti, joka on selvästi ihopsoriaasia harvinaisempi.

Yleistä

Ihopsoriaasia sairastaa noin 2 % suomalaisista. Ilmaantumisiässä on kaksi huippua, nuoruusikä ja 50–60 vuoden ikä. Näistä nuorena alkanut tauti on selvemmin perinnöllinen.

Laukaiseva tekijä etenkin nuorilla on usein streptokokki-infektio, ja vanhemmalla iällä esimerkiksi stressi voi laukaista taudin. Geneettisen alttiuden lisäksi muita riskitekijöitä ovat lihavuus, tupakointi ja runsas alkoholin käyttö.

Psoriaasi on valtaosalla lievä, mutta noin 3–5 %:lla keskivaikea tai vaikea. Vaikea psoriaasi lisää mm. diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien riskiä.

Nivelpsoriaasi on nivelten etenevä tulehdustauti, joka voi johtaa pysyvään nivelvaurioon. Se on selvästi ihopsoriaasia harvinaisempi, mutta taudin riski kasvaa sairausvuosien ja iho-oireiden vaikeusasteen myötä. Vaikeaa ihopsoriaasia sairastavista noin joka kolmannella on nivelpsoriaasi.

Psoriaasin oireet

Ihopsoriaasin yleisin muoto on läiskä- eli plakkipsoriaasi (psoriasis vulgaris). Se tekee paksuja, kutisevia hilseläiskiä etenkin kyynärpäihin (kuva «Psoriaasi kyynärpäässä»1), polviin, ristiselkään, päänahkaan ja hankalimmillaan ympäri kehoa. Iho voi olla kutiseva ja arka. Psoriaasi ilmaantuu herkästi ihon vauriokohtiin, kuten parantuvan haavan kohdalle (ns. Köbnerin ilmiö).

Pisarapsoriaasissa (psoriasis guttata) hilseläiskät ovat pieniä ja hentohilseisiä. Sitä on tyypillisesti nuorilla streptokokin aiheuttaman nielurisatulehduksen tai muun infektion laukaisemana (kuva «Psoriaasin tavallinen muoto, pisarapsoriaasi»2). Pisarapsoriaasi saattaa parantua pitkäksi aikaa tai uusiutua joko pienipilkkuisena tai läiskäpsoriaasina.

Taivepsoriaasi (psoriasis inversa) hakeutuu rintojen alle, nivustaipeisiin ja pakaravakoon (kuva «Psoriasis inversa pakaravaossa»3), kainaloihin (kuva «Psoriasis inversa»4) ja napaan. Läiskät ovat lähes hilseettömiä. Diabetes ja lihavuus altistavat taivepsoriaasille.

Taivepsoriaasin lisäksi muita paikallisia psoriaasin muotoja ovat päänahan psoriaasi, kasvopsoriaasi, kämmenten ja jalkapohjien psoriaasi sekä sukupuolielinten psoriaasi.

Märkärakkulainen psoriaasi (psoriasis pustulosa) on harvinainen ja vaikea tautityyppi. Sitä voi esiintyä koko iholla tai joskus vain kämmenissä ja jalkapohjissa sameina rakkuloina. Jälkimmäisessä tapauksessa erotusdiagnoosina on palmoplantaarinen pustuloosi (ks. «Kämmenten ja jalkapohjien märkärakkulat (palmoplantaarinen pustuloosi)»1). Toinen vaikea psoriaasityyppi on punaiho (erytrodermia) eli koko ihon laajuinen punoitus.

Kaikkiin psoriaasimuotoihin voi liittyä kynsioireita (pieniä kuoppia, ns. öljyläiskiä ja kynsien paksuuntumista; ks. kuva «Psoriaasin aiheuttamia kynsimuutoksia»5), jotka usein muistuttavat kynsisientä. Kynsioireita on etenkin nivelpsoriaasipotilailla.

Nivelpsoriaasin oireita ovat nivelten kipu, jänteiden kiinnityspaikkojen arkuus (entesiitti) ja ns. makkarasormet tai -varpaat (daktyliitti). Yleisin muoto on epäsymmetrinen muutaman yksittäisen nivelen tulehdus. Joskus taudinkuva on nivelreuman kaltainen monen nivelen tulehdus.

Psoriaasin toteaminen

Diagnoosi tehdään yleensä kliinisten oireiden perusteella. Psoriaasi alkaa usein päänahasta tali-ihottuman (ks. «Tali-ihottuma»2) kaltaisena hilseilynä (kuva «Psoriaasi päänahassa»6).

Taivepsoriaasi muistuttaa hiivainfektiota, ja hiiva on usein mukana pahentamassa tilannetta.

Psoriaasin itsehoito

Lievää ihopsoriaasia ei tarvitse hoitaa, ellei siitä ole haittaa, ja oireiden määrä voi luontaisesti vaihdella paljonkin. Rasvaiset perusvoiteet (ks. «Perusvoiteet»3) ja auringon ultraviolettisäteily lievittävät yleensä oireita. Ihon ja päänahan psoriaasiläiskiä voi kuoria salisyylihappoa sisältävillä voiteilla tai ihoöljyllä. Päänahan psoriaasiin voi käyttää ketokonatsoli-hiivalääkettä sisältävää sampoota kuuriluonteisesti. Hydrokortisonivoide lyhyinä hoitokuureina auttaa ohuilla ihoaluilla, kuten kasvoilla ja taipeissa, mutta hankalampaan tautiin sen teho ei riitä.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin on syytä lähteä, jos psoriaasi alkaa vaikeuttaa elämää tai jos ilmaantuu nivelpsoriaasiin viittaavia oireita. Valtaosalle riittää ihon paikallishoito kortisoni- ja D-vitamiinivoiteilla. Laaja-alaisempaa psoriaasia hoidetaan UVB-valohoidoilla (ks. «UV-valohoito»4) ja sisäisillä lääkkeillä (mm. asitretiini, metotreksaatti ja biologiset lääkkeet).

Lievää nivelpsoriaasia hoidetaan tulehduskipulääkkeillä ja nivelten paikallisilla kortisoniruiskeilla. Jos nämä eivät riitä, siirrytään sisäisiin lääkehoitoihin.

Psoriaasin ehkäisy

Psoriaasiin ei ole ehkäisykeinoa. Nielurisatulehduksen ja muiden streptokokki-infektioiden tehokas hoito saattaa estää psoriaasin puhkeamisen nuorella iällä.

Lisää tietoa psoriaasista ja sen hoidosta

Käypä hoito -suosituksen potilasversio: ks. «Psoriaasi (iho- ja nivelpsoriaasi) hallintaan säännöllisellä hoidolla»5. Päivitetty 20.12.2017.

Käytettyjä lähteitä

Rantanen T. Psoriaasi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 28.12.2018.

Luosujärvi R. Nivelpsoriaasi. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja [online; vaatii käyttäjätunnuksen]. Kustannus Oy Duodecim. Päivitetty 19.10.2018.

Käypä hoito -suositus Psoriaasi (iho ja nivelet): ks. «https://www.kaypahoito.fi/hoi50062»1 Julkaistu: 26.04.2017.