Etusivu » Keuhkokuume (pneumonia) aikuisilla

Keuhkokuume (pneumonia) aikuisilla

Lääkärikirja Duodecim
25.11.2020
infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila

Keskeistä

  • Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdustauti, joka on useimmiten bakteerin aiheuttama.
  • Keuhkokuumeen tyypillisiä oireita ovat yskä, kuume, poikkeuksellinen väsymys ja sairaudentunne, hengenahdistus tai näiden oireiden vaikeutuminen. Keuhkoputkitulehduksen oireet ovat samankaltaisia, mutta keuhkokuumeessa yleensä voimakkaampia.
  • Bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta hoidetaan antibiootilla. Hyväkuntoinen voidaan hoitaa kotona tableteilla, mutta huonokuntoinen tai rajuoireinen potilas tarvitsee herkästi sairaalahoitoa.
  • Keuhkokuumeesta toipuminen on hidasta ja vie tavanomaisessakin tapauksessa yleensä kuukauden, ennen kuin kunto on täysin palannut.
  • Pneumokokkibakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta voidaan ehkäistä rokotteella.

Yleistä

Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdustauti. Keuhkokuumetta on aina pidettävä vakavana yleisinfektiona. Suomessa kotona sairastuu vuosittain noin 50 000 henkilöä keuhkokuumeeseen. Lähes joka toinen tarvitsee hoidon aloittamisen sairaalassa. Keuhkokuume1 on tavallisin pienillä lapsilla ja yli 65-vuotiailla. Lisäksi Suomessa noin 5 000 sairastuu vuosittain sairaalahoidon aikana (sairaala)keuhkokuumeeseen. Tupakoijilla, alkoholin suurkuluttajilla, kroonista keuhkoputkitulehdusta tai keuhkoahtaumatautia2 sairastavilla ja muuten huonokuntoisilla tai hyvin iäkkäillä on muita enemmän keuhkokuumeita. Pandeeminen koronavirus3 SARS-CoV-2 voi aiheuttaa vakavan keuhkokuumeen sairastuneilla.

Keuhkokuumeen aiheuttajat

Keuhkokuumeita aiheuttavat sekä bakteerit että virukset. Kolmasosassa aikuisten bakteeriperäisistä keuhkokuumeista on myös virus osallisena. Vaikka keuhkokuume alkaisi virusinfektiona, silloinkin mukaan liittyy noin viidesosalla bakteeri, yleisimmin pneumokokki (Streptococcus pneumoniae). Koronavirus SARS-CoV-2, influenssavirukset ja joskus tavalliset flunssaviruksetkin4 voivat yksinäänkin aiheuttaa keuhkokuumeen aikuisillekin.

Aikuisten keuhkokuume on useimmiten (noin 80 %:lla) bakteerin aiheuttama.

  • Yleisin aiheuttajabakteeri on pneumokokki, joka aiheuttaa taudeista noin puolet. Toiseksi yleisin on mykoplasma5.
  • Mykoplasma esiintyy 7 vuoden jaksoissa epidemiavuosina (syystalvisin), ja epidemian aikana se on usein nuorilla aikuisilla ja keski-ikäisillä yleisin keuhkokuumeen syy.
  • Muita bakteeriperäisen keuhkokuumeen tavallisimpia aiheuttajia ovat mm. Staphylococcus aureus, Klebsiella pneumoniae, E.coli, Haemophilus influenzae, Moraxella catarrhalis, Chlamydia pneumoniae, Pseudomonas aeruginosa, Legionella pneumophila.
  • Tuberkuloosi6 voi olla keuhkokuumeen syy erityisesti iäkkäillä ihmisillä ja niillä, jotka ovat syntyneet maissa, joissa tuberkuloosi on yleinen.
  • Harvinaisempia ja vain matkailuun liittyviä keuhkokuumeen aiheuttajia on esitetty taulukossa «Harvinaisempia keuhkokuumeen muotoja»1.

Aikuisten keuhkokuumeen riskiä lisäävät monet pitkäaikaissairaudet. Tärkein bakteeriperäistä keuhkokuumetta edeltävä virusinfektio on influenssa. Tämän vuoksi näitä sairauksia sairastavat henkilöt ovat Suomessa oikeutettuja maksuttomaan influenssarokotukseen7. Pneumokokkirokotus ei kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Pneumokokkirokotus voi vähentää rokotteessa olevien pneumokokki kantojen aiheuttamien keuhkokuumeiden ilmaantumista. Lasten pneumokokkirokotukset voivat vähentää myös aikuisväestön pneumokokkikeuhkokuumeiden määriä.

Keuhkokuumeen oireet ja taudinkuvat

Keuhkokuumeen tyypilliset oireet ovat:

  • Nopeasti nouseva kuume, kylki- tai vatsakipu, uutena alkanut tai pahentunut yskä ja hengenahdistus.
  • Poikkeuksellinen väsymys ja sairauden tunne ovat bakteerikeuhkokuumeelle tyypillisiä yleisoireita, ja hyvin iäkkäillä nämä sekä sekavuus voivat olla sen ainoat oireet.
  • Keuhkokuumetta on syytä epäillä myös silloin, kun tauti alkaa tyypillisen flunssan4 oirein, mutta muuttuu viikon kuluttua tai myöhemmin uudelleen ankarammaksi, tai jos ilmaantuu hengityksen raskautta ja uudelleen kuumetta.

Rajuoireisen keuhkokuumeen yleisin aiheuttajabakteeri on pneumokokki. Siinäkin kuume voi silti aluksi olla lievää. Mykoplasman5 aiheuttamassa keuhkokuumeessa sairaan kunto säilyy usein hyvänä, vaikka kuume olisi korkea ja kestäisi useamman päivän. Mykoplasma on erityisesti nuorten ja keski-ikäisten tauti. Keuhkoklamydian aiheuttama tauti muistuttaa enemmän mykoplasman kuin pneumokokin aiheuttamaa tautia. Legionellan8 ja influenssavirusten aiheuttamassa keuhkokuumeessa hengenahdistus voi kehittyä pahaksi jo muutamassa päivässä.

Pneumokokin aiheuttama keuhkokuume on yleisin iäkkäillä, vaikka voikin tulla minkä ikäiselle tahansa.

Perussairaudet, kuten krooninen keuhkosairaus, sydänsairaudet, reuma ja puolustuskykyä heikentävät sairaudet tai lääkitykset lisäävät pneumokokki keuhkokuumeen riskiä myös nuoremmissa ikäluokissa.

Keuhkokuumeen toteaminen

Keuhkojen kuuntelu antaa usein vihjeen, että kyseessä on keuhkokuume, mutta ei suinkaan aina. Keuhkokuume varmistetaan yleensä keuhkojen röntgenkuvauksella.

Keuhkokuumeen eri aiheuttajia ei voida luotettavasti päätellä oireiden, laboratoriotutkimusten eikä keuhkoröntgenkuvankaan perusteella. Suuri C-reaktiivisen proteiinin (CRP:n)9 pitoisuus (luokkaa yli 100 mg/l) veressä ja tyypilliset muutokset verenkuvassa (valkoisten verisolujen määrissä) viittaavat bakteeritautiin, mutta eivät ole täysin luotettavia erottelijoita. Myös koronaviruksen aiheuttamassa keuhkokuumeessa CRP:n pitoisuus veressä voi olla korkea.

Keuhkokuumeen aiheuttajamikrobi voidaan usein tunnistaa verestä (esim. veriviljely, klamydia tai mykoplasma vasta-aineet), nielusta, hengitysteistä tai virtsasta (mm. Legionella tai pneumokokki antigeenit) otetavilla näytteillä. Nielusta tai hengitysteistä otettavien näytteiden analyysi perustuu yleensä taudinaiheuttajan perimän (ns. PCR testit) tai rakenteiden (ns. antigeenitestit) osoittamiseen.

Keuhkokuumeen aiheuttajan selvittämisessä on syytä aina tuoda esiin mahdolliset ulkomaanmatkat muutaman kuukauden ajalta ja mahdolliset yhteydet tuberkuloosiin sairastuneisiin henkilöihin. Näin autetaan huomioimaan harvinaisempiakin taudin aiheuttajia, kuten legionellaa8 ja tuberkuloosia6. Verenmyrkytys10 ja malaria11 voivat muistuttaa alkuvaiheessa keuhkokuumetta, jos ne johtavat hengenahdistukseen keuhkojen vaurioitumisen takia, mikä näkyy röntgenkuvassakin varjostumina.

Milloin hoitoon?

  • Keuhkokuumetta tulee epäillä, kun kuumetautiin liittyy hengenahdistusta, hengityksen raskautta tai rinnan alueen painontunnetta tai kipuja. Silloin on aina hakeuduttava lääkärin hoitoon.
  • Jos hengenahdistus on selvä, hengitys on tihentynyt levossakin tai tauti on selvästi heikentänyt yleistä jaksamista, on hakeuduttava päivystykseen.
  • Taudin alkaminen viikon kuluessa ulkomaisesta hotelliyöpymisestä tai kylpyläkäynnin jälkeen on lisäsyy hoitoon hakeutumiseen.

Keuhkokuumeen hoito

Aikuisen keuhkokuume hoidetaan yleensä antibiootilla. Hyväkuntoisen potilaan lievä keuhkokuume voidaan hoitaa tabletein kotona. Kotihoidossa antibioottikuurin suositeltu kesto on vähintään 5 päivää, useimmiten 7 päivää.

  • Yleisimmin Suomessa määrättävät antibiootit ovat amoksisilliini ja doksisykliini.
  • Amoksisilliini tehoaa yleisistä aiheuttajista pneumokokkiin.
  • Dosisylkiiniä käytetään erityisesti, kun epäillään mykoplasmaa.

Koronaviruksen aiheuttama lievä, kotihoitoinen keuhkokuume ei edellytä antibioottihoitoa. Antibiootti aloitetaan siinä tapauksessa, että mukana epäillään olevan bakteeri-infektiota.

Uudelleen lääkäriin on syytä mennä aina, jos vointi huononee (erityisesti hengitys vaikeutuu) tai jos tauti ei antibioottihoidon aikana kolmessa päivässä ole yhtään lievittynyt. Huonokuntoisemman potilaan hoito aloitetaan sairaalassa, jolloin antibiootti annetaan suonensisäisesti. Iäkkäät potilaat otetaan sairaalahoitoon työikäistä aikuista herkemmin.

Tavanomaisessakin tapauksessa toipuminen on hidasta ja vie yleensä nelisen viikkoa, joskus kauemminkin, ennen kuin kunto on täysin palannut.

Keuhkokuumeeseen voi liittyä vakavia sivujuonteita, kuten märkäinen keuhkopussin tulehdus12 tai keuhkopaise.

Jos potilas on alle 50-vuotias ja tupakoimaton ja hoito tehoaa nopeasti, ei keuhkokuumeen seurannassa tarvita uusintaröntgenkuvaa.

Seurantakuva on tarpeen, jos potilas tupakoi tai taudin alkuvaiheessa otetussa keuhkokuvassa on havaittu muuhun sairauteen viittaavaa. Seurantakuva otetaan yleensä 6–8 viikon kuluttua paranemisesta.

Keuhkokuumeeseen sairastuneista nuorista ja keski-ikäisistä siihen kuolee harvempi kuin yksi sadasta, mutta yli 75-vuotiaista joka kuudes. Ero selittyy osin huonommalla yleiskunnolla, osin sillä, että iäkkäiden taudeissa on usein mukana pneumokokki. Kaiken kaikkiaan keuhkokuume on yleisin kuolinsyy erittäin vaikeasti sairailla ja tehohoidossa olevilla, silloin kun perustautiin ei pystytä antamaan apua.

Keuhkokuumeen ehkäisy

Pneumokokkibakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta vastaan on olemassa rokote. Syyskuussa 2010 pneumokokkirokotus otettiin Suomessa lasten yleiseen rokotusohjelmaan. Nykyään se annetaan kaikille alle 5-vuotiaille. Tarkoitus on ehkäistä sekä pikkulasten korvatulehduksia että vakavia pneumokokkitauteja (kuten keuhkokuumetta).

Joissain maissa pneumokokkirokotus on maksuton myös iäkkäille. Suomessa aikuisten pneumokokkirokotuksen saavat osana kansallista rokotusohjelmaa kantasolusiirtopotilaat. Immuunipuutteisille13 suositetaan pneumokokkirokotusta.

Pneumokokkirokotuksesta oletetaan hyötyvän samojen henkilöiden, joille maksutonta influenssarokotustakin7 tarjotaan. Yksi rokoteannos maksaa 40–90 € riippuen siitä, minkä rokotteen valitsee. Ei tiedetä, tarvitaanko aikuisilla suojan jatkuvuuden takaamiseksi ensimmäisen rokotuksen jälkeen tehosterokotusta ja kuinka usein. Aikuisten keuhkokuumeen ehkäisyyn suositetaan konjugaattirokotetta (Prevenar 13®) tai polysakkaridirokotetta (Pneumovax®).

Koronaviruksen sairastavaa keuhkokuumepotilasta hoidetaan sairaalassa joko pisaravarotoimin tai teho-osastolla ilmavarotoimin. Tuberkuloosin aiheuttamaa keuhkoinfektiota hoidetaan ilmavarotoimin, kunnes bakteerin tartuttavuus on saatu lääkkeillä nujerrettua. Influenssan aiheuttamaa keuhkokuumetta hoidetaan pisaravarotoimin. Tavallista pneumokokin tai muun bakteerin aiheuttamaa keuhkokuumetta sairastavaa ei tarvitse eristää sairaalassa eivätkä nämä yleensä tartu edes kotiloloissa.

Sairaalasyntyinen keuhkokuume

Noin joka sadas sairaalahoitoon joutuva saa hoitoon liittyvänä infektiona keuhkokuumeen. Sairaalakeuhkokuume on yleisin vakava ja kuolemaankin johtava sairaalainfektio.

Mitä sairaampi on, sitä suurempi riski on. Erityisesti sairaalakeuhkokuumeelle altistavat syöpäsairaudet (erityisesti leukemia), suuret leikkaukset (kuten sydänleikkaukset) ja tehohoito hengityskonehoitoineen.

Sairaalakeuhkokuumeita aiheuttavat eri bakteerit kuin kotona alkavaa tautia. Useimmiten aiheuttajabakteeria ei pystytä tunnistamaan.

Sairaalakeuhkokuume vaatii aina laajakirjoisen suoneen annettavan antibioottihoidon.

Sairaalakeuhkokuumeen riskiä on pystytty selvästi vähentämään sairaalahygieenisin keinoin, joista tärkein on hyvä käsihygienia. Riskiä ei kuitenkaan saada koskaan täysin pois.

Taulukko 1. Harvinaisempia keuhkokuumeen muotoja
Bakteeri (tauti)TunnistaminenErityistä taudista ja tartunnasta
Legionella pneumophila* ( legionelloosi eli legioonalaistauti8)Bakteerin rakenteen osoittaminen virtsasta ns. antigeenitestillä
Vasta-aineita veressä, viljely keuhkoeritteestä
Tartunta erityisesti rakennusten jäähdytysjärjestelmistä ja kylpylävesistä
Suomessa melko harvinainen, yleensä saadaan ulkomailta
Penisilliinit ja kefalosporiinit eivät tehoa hoidossa.
Francisella tularensis ( tularemia, jänisrutto14) Vasta-aineita veressäTartunta hengittämällä villieläimistä tai niiden saastuttamasta maaperästä tulevaa pölyä (erityisesti jäniksistä, hiiristä ja myyristä)
Keuhkokuume on jänisruton yleisinfektiossa verraten harvinainen.
Chlamydia psittaci (psittakoosi eli papukaijakuume) Vasta-aineita veressäTartunta kosketuksesta lintuihin
Hyvin harvinainen Suomessa
Coxiella burnetii (Q-kuume) Vasta-aineita veressäTartunta kosketuksesta eläimiin tai niiden saastuttamaan maaperään (erityisesti nautoihin ja lampaisiin) – yleensä hengittämällä saastunutta pölyä
Keuhkokuume on osa yleisinfektiota.
Saadaan vain ulkomailta, yksittäisiä tapauksia suomalaisilla matkailijoilla.
Brucella (maltankuume, bruselloosi, lehmillä luomatauti) Vasta-aineita veressäTartunta kosketuksesta eläimiin (erityisesti nautoihin ja lampaisiin) tai pastöroimattomasta maidosta
Keuhkokuume on osa yleisinfektiota.
Saadaan vain ulkomailta, yksittäisiä tapauksia suomalaisilla matkailijoilla.
Mycobacterium tuberculosis ( keuhkotuberkuloosi6) Bakteerin osoittaminen värjäyksellä, viljelyllä tai geenitestilläErityisesti iäkkäillä ja maahanmuuttajilla
Yleensä varhain elämässä saadun tartuntapesäkkeen aktivoituminen
Noin 200 tapausta vuosittain
Gramnegatiiviset sauvabakteerit; Escherichia coli, Klebsiella Bakteerin viljeleminen ysköksestä, keuhkoista tai verestäKeuhkoahtaumatauti ja krooninen keuhkoputkitulehdus altistavat. Sairaalasyntyiset keuhkokuumeet
Staphylococcus aureus Bakteerin viljeleminen ysköksestä, keuhkoista tai verestäEtenkin sairaalasyntyiset keuhkokuumeet
Osana stafylokokin aiheuttamaa verenmyrkytystä tai keuhkopaiseen kanssa
Influenssan jälkitautina
Pneumocystis jirovecii -sieni
Toksoplasma-alkueläin15
Sytomegalovirus16
Aspergillus-sieni
Nukleiinihapon osoitus hengitysteiden eritteestä, ysköksestä (Pneumocystis), verestä (sytomegalovirus, toksoplasma)Voimakkaasti immuunipuutteisilla

Käytettyjä lähteitä

Alahengitystieinfektiot (aikuiset). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Keuhkolääkäriyhdistyksen, Suomen Infektiolääkärit ry:n ja Suomen Yleislääketieteen Yhdistys ry:n asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2015 (viitattu 25.11.2020). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi «https://www.kaypahoito.fi/hoi50100»1