Raskauden kesto ja synnytyksen laskettu aika voidaan määrittää viimeisten kuukautisten alkamispäivästä, jolloin oletetaan, että kuukautiskierto on säännöllinen. Jos kierto on kovin epäsäännöllinen, ei laskettua aikaa voi määrittää kuukautisista. Lisäksi monella naisella saattaa olla alkuraskaudesta ylimääräistä veristä vuotoa (”valekuukautiset”), joten raskauden kesto varmistetaan varhaisraskauden ultraäänitutkimuksessa. Ultraäänitutkimuksessakin on muutaman päivän mittausvirheen mahdollisuus. Raskauden kesto on tapana merkitä täysinä viikkoina ja päivinä, esimerkiksi 35+4, jolloin on menossa 36. raskausviikko.

Kohdun paino lisääntyy raskauden aikana alle 100 grammasta 1 000–1 200 grammaan. Kohdun, emättimen ja ulkosynnyttimien verekkyys kasvaa. Loppuraskaudessa sikiö kasvaa suhteellisesti enemmän kuin kohtulihas. Kohdun koon kasvua seurataan äitiysneuvolassa, koska se kertoo välillisesti sikiön kasvusta ja lapsiveden määrästä.

Kuva

Kohdunpohjan kasvu raskauden edetessä. Symfyysi-fundusmitat (häpyliitos-kohdunpohjamitta) on merkitty senttimetreinä kuvaan.

Äidin ollessa selällään kookas kohtu voi painaa alaonttolaskimoa, jolloin laskimoveren virtaus sydämeen huononee ja äidille voi tulla heikko ja huono olo (ns. supiinioireyhtymä). Tästä syystä suositellaan loppuraskaudesta kylkiasentoa selinmakuun sijasta.

Sikiö liikkuu vilkkaasti jo ensimmäisellä raskauskolmanneksella, mutta äiti alkaa tuntea sikiön liikkeet vasta noin 18–20 raskausviikoilla. Ensisynnyttäjä tunnistaa liikkeet pari viikkoa myöhemmin kuin uudelleensynnyttäjä. Epäsäännölliset kivuttomat supistukset kuuluvat normaaliin raskauteen.

Normaali raskauden aikainen painonnousu on 8–15 kg. Painonnousu johtuu kohdun, sikiön, istukan ja lapsiveden painon lisäksi äidin verenkierron ja elimistön nestemäärän kasvusta. Normaalipainoisilla suositeltu painonnousu on 12–16 kg, lihavilla 5–9 kg ja alipainoisilla 13–18 kg. Painon nousuun voi vaikuttaa sekä ruokavaliolla että sopivalla liikunnalla.

Raskauden aikana kiertävä verimäärä lisääntyy ja veri ”laimenee”. Tämä ilmenee hemoglobiinipitoisuuden laskuna 20.–32. raskausviikolla. Verenkierron virtausvastus vähenee ja verisuonet laajenevat. Tällöin myös verenpainetaso on vähän matalampi ja pulssi korkeampi. Raskauden aikana veren hyytymistaipumus lisääntyy, mikä suojaa liialliselta synnytyksen aikaiselta verenvuodolta mutta toisaalta altistaa verisuonitukokselle.

Ihon pigmenttialueet tummuvat raskauden aikana, erityisesti vatsan alakeskiviivassa, välilihassa ja rinnoissa nänninpihan alueella. Kasvoihin voi tulla maksaläiskiä (ks. Ruskea tai tumma läiskä iholla). Toinen raskauteen liittyvä ihomuutos on raskausarpien ilmestyminen vatsan, reisien ja rintojen alueelle. Voimakas lihominen lisää raskausarpien esiintymistä, mutta sidekudoksen perinnölliset ominaisuudet vaikuttavat myös. Raskauden aikana rinnat kasvavat, kun rintarauhanen valmistautuu maidon tuottamiseen. Rintojen koon kasvu johtuu verenkierron lisääntymisestä, rauhaskudoksen kasvusta sekä rasvan kertymisestä.

Normaaliin raskauteen liittyy monenlaisia tuntemuksia ja oireita, jotka eivät aina ole mukavia. Erityisesti alkuraskaudesta esiintyy raskauspahoinvointia ja väsymystä. Ruoansulatusvaivat, kuten närästys ja ummetus, ovat tavallisia. Peräpukamat tai suonikohjut voivat pahentua ja oireilla raskauden aikana. Nivelsiteiden löystyminen voi aiheuttaa kipuja lonkissa, selässä ja häpyliitoksessa. Normaaliin raskauteen voi liittyä öisin esiintyviä suonenvetoja ja jalkojen levottomuutta. Tihentynyt virtsaamisen tarve johtuu alkuraskaudessa kohdun kasvamisesta. Loppuraskaudessa tarjoutuva osa voi painaa virtsarakkoa ja aiheuttaa lisäksi virtsankarkailua. Turvotukset tekevät olon raskaaksi, ja turvotteluun voi liittyä esimerkiksi sormien puutumista. Onneksi useimmat näistä oireista korjautuvat synnytyksen jälkeen.

Raskauteen voi liittyä ristiriitaisia tunteita. Normaaliin raskauteen kuuluu usein niin pelkoa ja jännitystä kuin myös mielialan laskua. Raskaus on sopeutumista ja kypsymistä tulevaan äitiyteen. Vanhemmuuteen valmistautuminen on tärkeätä molemmille vanhemmille. Myös seksuaalisuudessa voi tapahtua muutoksia (ks. Raskaus ja seksi). On hyvä tietää, että sukupuolielämä ei ole vahingollista normaalille raskaudelle.

Lisätietoa aiheesta

Terveyskylä.fi / Naistalo > Raskaus ja synnytys

Kirjallisuutta

  1. Ekholm E, Vääräsmäki M, Kaaja R. Normaalin raskauden aiheuttamat muutokset. Kirjassa: Tapanainen J, Heikinheimo O, Mäkikallio K (toim.). Naistentaudit ja synnytykset. Kustannus Oy Duodecim 2019, s. 348-356.